Itsearviointimateriaalin käsittely

Itsearviointimateriaali

Sertifioinnin sääntöjen mukaan sertifikaattia hakevan oppilaitoksen on tehtävä itsearviointi käyttäen kestävän kehityksen kriteerien pohjalta laadittuja itsearvioinnin kysymyslistoja. Oppilaitoksen on toimitettava kokonaisuudessaan täytetyt kysymyslistat sekä arviointia täydentävät dokumentit viimeistään kolme viikkoa ennen sovittua auditointipäivää.

Auditoijalle tulee toimittaa seuraavat itsearvioinnin kysymyslistat kokonaisuudessaan täytettynä:

PERUSKOULUT JA LUKIOT

  1. Suunnittelu, seuranta, arviointi ja kehittäminen (kriteerien osat 1 ja 3)
  2. Teemojen toteutuksen arviointi (kriteerien osa 2) oppilaitoksen valitsemien viiden teeman osalta sekä teemojen toteutuksen pisteytyslomake
  3. Opetuksen toteutuksen kysymyslistat (kriteerien osa 2):
    – luokka-asteittain (alakoulu) tai oppiaineryhmittäin (yläkoulu/lukio) täytetyt kysymyslistat
    – opetuksen arvioinnin yhteenvetolomake
  4. Itsearvioinnin yhteenvetolomake

Peruskoulut ja lukiot tekevät itsearvioinnin Word-lomakkeille.

AMMATILLISET OPPILAITOKSET

  1. Kestävän kehityksen asioiden johtaminen (kriteerien osa 1)
  2. Teemojen toteutus (kriteerien osa 2) oppilaitoksen valitsemien viiden teeman osalta
  3. Nuorten ammatillinen peruskoulutus (kriteerien osa 3)
    – tutkintokohtaiset arviointilistat vähintään 50%:sta arvioinnin kohteena olevan oppilaitoksen/yksikön järjestämistä tutkinnoista
  4. Ammatilinen aikuiskoulutus arvioituna koulutusaloittain

Oppilaitos, sen yksikkö tai koulutusala voi hakea sertifikaattia joko nuorten ammatilliselle peruskolutukselle, ammatilliselle aikuiskoulutukselle tai kummallekin koulutusmuodolle. Itsearviointi tehdään vastaavasti osista 3 ja/tai 4.

Ammatilliset oppilaitokset tekevät itsearvioinnin Kestävän kehityksen web-arviointijärjestelmässä.

VAPAA SIVISTYSTYÖ

  1. Suunnittelu, seuranta, arviointi ja kehittäminen (kriteerien osat 1 ja 3)
  2. Koulutusten suunnittelu ja toteutus (kriteerien osa 2)
    – koulutuksen toteutuksen osalta kysymys kysymyslistat arviointiin valituista kolmesta esimerkkikoulutuksesta
  3. Toimintakulttuuri ja teemojen toteutus (kriteerien osa 2)

Vapaan sivistystyön oppilaitokset tekevät itsearvioinnin Word-lomakkeille.

Sertifioinnin säännöissä ei ole erikseen määritelty pakollisia täydentäviä dokumentteja, sillä ne voivat vaihdella esimerkiksi sen perusteella, mitä kestävän kehityksen teemoja oppilaitos on valinnut arvioitavaksi. Itsearvioinnin tekemisen lähtökohtana on, että oppilaitos kirjaa kysymyslistoihin viitteet dokumenteista, jotka toimivat näyttönä kriteerien toteutumisesta. Tärkeimmät dokumentit toimitetaan auditoijalle sähköpostin liitteenä ennakkoon tai auditoijalle mahdollistetaan pääsy dokumentteihin oppilaitoksen intranetissä. Auditoija voi lisäksi pyytää täydennyksinä muutakin materiaalia, joka auttaa auditointiin valmistautumisessa.

Auditoinnin kohdentaminen

Tavoitteena on, että auditoija kykenee päättelemään itsearviointiraportin ja täydentävien dokumenttien perusteella melko pitkälle, täyttyvätkö kestävän kehityksen kriteerien vaatimukset muodollisesti. Kaikkia kriteerien kohtia ei ole mahdollista varmentaa auditointipäivän aikana. Siksi oleellista on auditoitavien kohtien priorisointi.

Auditoijan on tärkeää tunnistaa kysymyslistojen ja muun ennakkoaineiston perusteella ne kriteerit ja asiat, joista dokumentaation perusteella on jo riittävästi näyttöä ja nostaa esille ne kohdat, joista auditoinnissa täytyy saada lisätietoa. Myös itsearvioinnin perusteella vahvuuksiksi nousevia asioita tulee todentaa, mutta pääpainon on oltava näytön hakemisessa epäselvistä tai puutteellisista kohdista.

Toinen tärkeä auditoinnin näkökulma on selvittää, miten oppilaitoksen itsearviointiraportissa esittämät käytännöt näkyvät oppilaitoksen arjessa: eli ovatko asiat vain paperille kirjattuja vai vakiintuneita toimintatapoja, jotka ovat kaikkien tiedossa ja joiden vastuut ovat selkeät.

Puutteellisesti tehty itsearviointi

Mikäli itsearvioinnin kysymyslistat on puutteellisesti täytetty, auditoijalla on oikeus pyytää oppilaitosta täydentämään raporttinsa ennen oppilaitoksessa tapahtuvaa arviointia. Jos täydennyksiä ei ole tehty viimeistään kolme viikkoa ennen auditointipäivää, auditoijalla on oikeus vaatia arvioinnille uutta ajankohtaa.

Mikäli itsearviointiraportin tietojen perusteella on ilmeistä, ettei oppilaitos täytä merkittävää osaa kriteereistä, auditoijan on hyvä keskustella oppilaitoksen kanssa oppilaitoksessa tapahtuvan arvioinnin tavoitteista. Oppilaitos päättää haluaako se ”esiauditoinnin”, jonka pohjalta se saa ulkopuolisen näkemyksen vaadittavista parannustoimenpiteistä sertifikaatin tasolle pääsemiseksi.

TOIMINTATAPAOHJEITA

Pyydä riittävästi ennakkomateriaalia itsearvioinnin kysymyslistojen lisäksi, esimerkiksi

  • kestävän kehityksen ohjelma
  • kuvaus kestävän kehityksen työn organisoinnista
  • oppilaitoksen arvot tai kestävän kehityksen periaatteet
  • osia opetussuunnitelmasta
  • kulutustiedot (materiaalit, energia, vesi) ja jätemäärät
  • hyvinvointi- tai kouluterveyskyselyn tulokset
  • kestävän kehityksen teemoihin liittyvät suunnitelmat ja ohjeet

Suunnittele etukäteen materiaalin perusteella haastattelukysymyksiä: keneltä kysytään eri kriteerien osa-alueiden toteutumisesta ja millä tavoilla kunkin asian tai toiminnan todentaminen tapahtuisi parhaiten.

Esimerkkejä haastattelukysymyksistä eri ryhmille

 

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi