Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin säännöt

Kriteerit


Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin myöntäminen perustuu Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteereihin (OKKA-säätiö, 2009, 2013, 2015), joista on laadittu omat versiot yleissivistäville kouluille, ammatillisille oppilaitoksille ja vapaan sivistystyön oppilaitoksille.

Peruskoulujen, lukioiden ja vapaan sivistystyön kriteerien osat ovat
  1. suunnittelu
  2. toteutus sekä
  3. seuranta, arviointi ja kehittäminen.
Ammatillisten oppilaitosten kriteereiden osat ovat
  1. kestävän kehityksen asioiden johtaminen
  2. kestävän kehityksen teemat
  3. nuorten ammatillinen peruskoulutus sekä
  4. ammatillinen aikuiskoulutus.

Sertifiointi ja sitä varten tehtävä auditointi koskevat aina kriteerien kaikkia osa-alueita lukuun ottamatta sitä, että ammatillinen oppilaitos voi sertifioida koulutuksensa osalta joko vain nuorten ammatillisten perustukintojen toteutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen tai molemmat.

Kestävän kehityksen kriteerit

Sertifikaatin hakemisoikeus


Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaattia voivat hakea
  • peruskoulut
  • lukiot
  • ammatillista peruskoulutusta antavat oppilaitokset
  • ammatillista aikuiskoulutusta antavat oppilaitokset sekä
  • vapaan sivistystyön oppilaitokset(kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset).

Kestävän kehityksen kriteereistä voidaan jatkossa laatia tarpeen mukaan sovelluksia myös muille koulutusmuodoille.

Oppilaitos voi hakea sertifiointia koko toiminnalleen tai osalle toimintaansa, kuten esimerkiksi jollekin koulutusyksikölle. Sertifioinnin edellytyksenä on, että sertifioinnin kohteena olevaa toimintaa voidaan arvioida Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerien perusteella. Epäselvissä tapauksissa OKKA-säätiö ratkaisee sertifikaatin hakemisoikeuden. Hakijana voi toimia myös koulutuksen järjestäjä, mutta itsearviointi, ulkoinen arviointi ja sertifiointi tehdään aina oppilaitosta tai sen osaa koskevasti.

Ohjeita suurten oppilaitosten ja kuntayhtymien auditointeja varten

Tarkentavia ohjeita: Ammatilliset oppilaitokset

Ammatillinen oppilaitos, sen yksikkö tai koulutusala voi hakea tutkintojen ja koulutuksen järjestämisen osalta sertifikaattia

  1. vain ammatilliselle peruskoulutukselle (ammatilliset perustutkinnot),
  2. vain ammatilliselle aikuiskoulutukselle (tutkintotavoitteinen ja ei-tutkintotavoitteinen ammatillinen lisäkoulutus),
  3. molemmille edellä mainituille koulutusmuodoille.

Mikäli nuorten ammatillisen peruskoulutuksen kriteerien mukaisesti sertifioitu oppilaitos, sen yksikkö tai koulutusala haluaa laajentaa sertifiointinsa kattavuutta aikuiskoulutukseen, arvioidaan seuraavat kriteerien osa-alueet:

  1. näyttötutkintojen ja ei-tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämistä koskevat kriteerit,
  2. muut kriteerien osa-alueet (1. Kestävän kehityksen asioiden johtaminen sekä 2. Kestävän kehityksen teemat) ainoastaan siltä osin, kuin aikuiskoulutusta koskevat käytännöt ja toiminta eroavat ammatillisen peruskoulutuksen käytännöistä.

Tarkentavia ohjeita: Vapaan sivistystyön oppilaitokset

Mikäli vapaan sivistystyön oppilaitos järjestää myös muihin koulumuotoihin lukeutuvaa opetusta (esimerkiksi perusopetusta, lukiokoulutusta tai ammatillista peruskoulutusta), voidaan sertifiointi rajata vain vapaan sivistystyön opetukseen. Mikäli myös muihin koulumuotoihin kuuluva opetus halutaan sertifioinnin piiriin, sovelletaan opetuksen arvioinnin kyseisen koulumuodon opetuksen arvioinnin kriteereitä (peruskoulut ja lukiot tai ammatillinen koulutus).

Itsearviointi ja auditointi


Ennen sertifikaatin hakemista oppilaitoksen on tehtävä itsearviointi käyttäen kestävän kehityksen kriteerien pohjalta laadittuja itsearvioinnin kysymyslistoja. Lisäksi oppilaitoksessa tulee toteuttaa ulkoinen auditointi, jonka suorittaa OKKA-säätiön auditoijarekisteriin kuuluva auditoija. Kestävän kehityksen sertifioinnissa auditoijina toimivat oppilaitoksen kestävän kehityksen arviointikoulutuksen käyneet eri kouluasteiden opettajat tai ympäristöalan asiantuntijat.

Oppilaitos tilaa auditoijan ottamalla yhteyttä OKKA-säätiöön. Oppilaitoksen tulee toimittaa kokonaisuudessaan täytetty itsearvioinnin kysymyslista sekä muu auditoijan edellyttämä ennakkoaineisto auditoijalle viimeistään kolme viikkoa ennen auditointipäivää. Oppilaitos sopii suoraan auditoijan kanssa auditoinnin järjestelyistä.

Kriteerien arviointiperusteet


Kestävän kehityksen kriteereiden toteutumisen arviointia varten on tehty neliportaiset arviointiperusteet, joissa on kuvattu sanallisesti vaadittu suoritustaso 0, 1, 2 ja 3 pisteen saamiseen kriteeristä. Arviointiperusteet pohjautuvat alla esitettyyn malliin, jonka pohjalta on laadittu jokaiselle kriteerille omat arviointiperusteet.

Puuttuva
(0 pistettä)
Oppilaitos ei ole suunnitellut eikä aloittanut kriteerin mukaista toimintaa.
Käynnistynyt
(1 piste)
Oppilaitos on suunnitellut kriteerin mukaista toimintaa ja aloittanut sen toteuttamisen.
Kehittynyt
(2 pistettä)
Oppilaitos on toteuttanut kriteerin mukaista toimintaa vähintään yhden lukuvuoden ajan.
Vakiintunut
(3 pistettä)
Kriteerin mukainen toiminta on muuttunut oppilaitoksen arjessa toimivaksi, suunnitelmalliseksi käytännöksi, joka on tarvittaessa ohjeistettu.

Arviointiperusteet on esitetty oppilaitosmuodoittain laadituissa itsearvioinnin kysymyslistoissa.

Sertifikaatin pisterajat


Oppilaitos arvioi ensin itsearvioinnissa pisteiden täyttymistä vastaamalla itsearvioinnin kysymyslistojen kysymyksiin. Ulkoisessa arvioinnissa auditoija todentaa näytön kriteerien täyttymisestä ja vahvistaa oppilaitoksen saaman pistemäärän. Auditoijan tulee toimittaa oppilaitokselle kolmen viikon kuluessa auditoinnista auditointiraportti, jossa esitetään oppilaitoksen saama pisteytys kriteereittäin sekä mahdolliset korjaavat toimenpiteet sertifikaatin saamiseksi. Sertifikaatin myöntämisen edellytyksenä on, että oppilaitos täyttää alla esitetyt minimipistemäärät Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerien eri osista.


Yleissivistävät koulut

KRITEERIEN OSA KRITEEREITÄ KPL MINIMI- PISTEMÄÄRÄ SERTIFIKAATIN SAAMISEKSI MAKSIMI- PISTE- MÄÄRÄ
OSA 1:
SUUNNITTELU

(kriteerit 1-10)
10 20 30
OSA 2:
TOTEUTUS
Kestävän kehityksen teemat (kriteerit 11-13 arvioidaan viiden koulun valitseman teeman osalta) 3 30 45
Opetuksen toteutus (kriteerit 14-22) 9 16 30 *)
OSA 3:
SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

(kriteerit 23 ja 24)
2 6 12 **)

Kriteerien osakohtaisten minimipistemäärien lisäksi koulun tulee saavuttaa kaikissa kriteereissä vähintään ”käynnistynyt” -tason suoritus. Poikkeuksena ovat opetuksen toteutusta koskevat kriteerit 21 ja 22, joista ei tarvitse saada pisteitä.

*) Kriteerissä 14 pisteytys on kaksinkertainen (0, 2, 4, 6 pistettä).

**) Kriteereissä 23 ja 24 pisteytys on kaksinkertainen (0, 2, 4, 6 pistettä).


Ammatilliset oppilaitokset

KRITEERIEN OSA KRITEEREITÄ KPL MINIMIPISTEMÄÄRÄ SERTIFIKAATIN SAAMISEKSI MAKSIMI- PISTE- MÄÄRÄ
OSA 1:
Kestävän kehityksen asioiden johtaminen

(kriteerit 1-6)
6 12 18
OSA 2:
Kestävän kehityksen teemat

(kriteerit 7 ja 8)
Molemmat kriteerit arvioidaan viiden oppilaitoksen valitseman teeman osalta.
2 kriteeriä x 5 teemaa 20 30
OSA 3:
Nuorten ammatilliset perustutkinnot

(kriteerit 9-20)
11 33 *) 50
OSA 4:
Ammatillinen aikuiskoulutus

(kriteerit 21-29)
9 16 27

Ammatillinen oppilaitos, sen yksikkö tai koulutusala voi hakea tutkintojen ja koulutuksen järjestämisen osalta sertifikaattia

  1. vain nuorten ammatilliselle peruskoulutukselle (ammatilliset perustutkinnot)
  2. vain ammatilliselle aikuiskoulutukselle (tutkintotavoitteinen ja ei-tutkintotavoitteinen ammatillinen lisäkoulutus) tai
  3. molemmille edellä mainituille koulutusmuodoille.

Sertifioinnin kattavuudesta riippuen oppilaitoksen tulee siten täyttää joko nuorten ammatillista peruskoulutusta (Osa 3) tai ammatillista aikuiskoulutusta (Osa 4) koskevien kriteerien minimipistemäärät tai molemmat näistä.

Kriteerien osakohtaisten minimipistemäärien lisäksi oppilaitoksen tulee saavuttaa kaikissa kriteereissä vähintään "käynnistynyt" -tason suoritus (1 piste). Poikkeuksena on ammatillista aikuiskoulutusta koskeva kriteeri 29, joista ei tarvitse saada pisteitä.

*) Kriteerien 9-20 toteutumista arvioidaan tutkinnoittain. Sertifikaatin myöntämisen edellytyksenä on, että vähintään 50% oppilaitoksen tai sertifikaatin hakemisen kohteena olevan oppilaitoksen osan järjestämistä nuorten ammatillisista perustutkinnoista täyttää minimipistemäärän.


Vapaan sivistystyön oppilaitokset

KRITEERIEN OSA MINIMIPISTEMÄÄRÄ SERTIFIKAATIN SAAMISEKSI MAKSIMI- PISTE- MÄÄRÄ
OSA 1:
SUUNNITTELU

(kriteerit 1-7)
Minimi 14 p 7 x 3 p = maksimi 21 p
OSA 2:
TOTEUTUS


Koulutusten toteutus (kriteeri 8) arvioidaan kolmen opiston valitseman koulutuksen osalta



3 x 6 p = maksimi 18 p
Teemojen toteutus (kriteeri 9) arvioidaan 3-5 opiston valitseman teeman *) osalta 5 x 3 p = maksimi 15 p
Kumppanuudet ja hankkeet (kriteeri 10) maksimi 15 p
Koko osa 2 yhteensä Minimi 28 p Maksimi 48 p
OSA 3:
SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

(kriteeri 11)
Minimi 8 p Maksimi 12 p

*) Opisto valitsee arvioitavaksi vähintään kolme kestävän kehityksen teemaa kriteerien ohjeistuksen mukaisesti. Tämän lisäksi opisto voi valita 1-2 lisäteemaa, joista saa lisäpisteitä.

Kriteerien osakohtaisten minimipistemäärien täyttymisen lisäksi opisto ei saa saada nollan pisteen arvoista suoritusta mistään kriteeristä eikä mistään valitusta kolmesta koulutuksesta (kriteeri 8) ja pakollisista kolmesta valitusta teemasta (kriteeri 9).

Sertifikaatti ja Vihreä lippu


Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin suunnittelussa on otettu huomioon yhteensopivuus Vihreä lippu -ohjelman toimintamallin ja kriteerien kanssa. Oppilaitos voi toteuttaa kestävän kehityksen kriteereissä esitettyjä teemoja myös Vihreän lipun teemojen kautta. Lisäksi kriteerien arviointiperusteissa on määritelty kriteereitä, joissa voimassa oleva Vihreän lipun käyttöoikeus riittää näytöksi "kehittynyt" -tason suorituksesta.

Korjaavat toimenpiteet


Mikäli oppilaitos ei saavuta ulkoisessa auditoinnissa sertifikaatin edellyttämiä pisterajoja, sillä on kolmen kuukauden määräaikana auditoijan antaman raportin saapumisesta lukien mahdollisuus toimittaa auditoijalle kirjallinen selvitys korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta pisterajojen täyttymiseksi. Auditoijan tulee antaa oppilaitokselle vahvistus korjaavien toimenpiteiden hyväksymisestä tai mahdollisista vaadittavista täydennyksistä kolmen viikon kuluessa siitä, kun hän on saanut oppilaitoksen selvityksen. Mikäli auditoija edellyttää selvitykseen täydennyksiä, oppilaitoksen tulee antaa auditoijalle täydennyksistä kirjallinen lisäselvitys kolmen viikon kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut auditoijan täydennyspyynnön. Auditoijan tulee antaa viikon kuluessa vastaus täydennysten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Mikäli oppilaitos ei anna auditoijalle selvitystä korjaavien toimenpiteiden toteutuksesta kolmen kuukauden määräajassa tai auditoija on hylännyt korjaavat toimenpiteet täydennystenkin jälkeen, ennen sertifikaatin hakemista tehdään oppilaitoksessa uusi auditointi, jossa todennetaan korjaavien toimenpiteiden toteutuminen. Auditoijan tulee antaa vahvistus toimenpiteiden toteutumisesta viikon kuluessa auditoinnista. Sertifikaatin hakeminen on mahdollista kuuden kuukauden ajan varsinaisesta, ennen korjaavia toimenpiteitä suoritetusta sertifiointiauditoinnista. Kohdassa esitettyihin määräaikoihin ei lasketa mukaan oppilaitosten normaaleja loma-aikoja.

Sertifikaatin myöntäminen


Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaattia haetaan Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA -säätiöltä. Säätiön hallitus myöntää sertifikaatin perustuen ulkoisen auditoijan allekirjoittamaan audintointiraporttiin, jossa vahvistetaan, että sertifikaattia hakeva oppilaitos täyttää Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit. Sertifikaattia voi hakea auditointiraportin perusteella kuuden kuukauden ajan auditoinnin toteutuksesta lukien.

Oppilaitoksen tulee toimittaa OKKA-säätiölle kirjallinen, määrämuotoinen hakemus, jonka liitteenä on auditoijan allekirjoittama auditointiraportti tai sen oikeaksi todistettu jäljennös sekä kopio oppilaitoksen itsearvioinnin kysymyslistasta, mikäli sitä ei ole jo aiemmin toimitettu OKKA-säätiöön. Järjestysnumerolla ja oppilaitoksen nimellä varustettu sertifikaattitodistus ja sertifikaattiviiri luovutetaan oppilaitokselle myöntämisen jälkeen oppilaitoksen esittämässä tilaisuudessa. Tämän lisäksi oppilaitos saa oikeuden käyttää Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin ja Oppilaitosten ympäristösertifioinnin yhteistä logoa omassa viestinnässään.

OKKA-säätiö voi käyttää oppilaitoksen laatiman itsearviointiraportin sekä auditointiraportin tietoja Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin järjestelmän kehittämiseen tai tutkimustarkoituksiin siten, että yksittäisen oppilaitoksen tietoja ei luovuteta ulkopuolisille ilman oppilaitoksen suostumusta.

Sertifikaatin ylläpito


Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatti on uusittava viimeistään 36 kuukauden kuluttua sertifikaatin myöntämisestä tai sen edellisestä uusimisesta. Uusiminen tapahtuu oppilaitoksessa tehtävän ulkoisen auditoinnin kautta (sertifikaatin uusimisauditointi). Siinä tarkastetaan, että oppilaitoksen kestävän kehityksen työssä on toteutettu jatkuvaa parantamista ja että kestävän kehityksen kriteereiden mukainen suoritustaso on säilynyt. Oppilaitoksen tulee huolehtia, että se tilaa uusimisauditoinnin OKKA-säätiöstä tai sopii auditoinnin toteutuksesta suoraan edellisen auditoinnin tehneen auditoijan kanssa viimeistään kuusi viikkoa ennen 36 kuukauden määräajan umpeutumista.

Oppilaitoksen tulee toimittaa auditoijalle täytetty uusimisauditoinnin itsearviointilomake sekä aiempaa sertifiointiauditointia varten täytetyt itsearvioinnin kysymyslistat sekä sertifioinnin jälkeisten vuosien itsearviointien yhteenvedot viimeistään kolme viikkoa ennen auditointipäivää. Vuosittaista itsearviointia varten on annettu yleisiä ohjeita. Auditoija voi lisäksi pyytää oppilaitokselta muutakin ennakkoaineistoa. Jatkuvan parantamisen toteutumisen osoittamiseksi oppilaitoksen on sertifikaatin myöntämistä tai sen uusimista seuraavassa ulkoisessa auditoinnissa näytettävä, että se on tehnyt seuraavat toimenpiteet:

  • Oppilaitos on parantanut toimintaansa erityisesti niiden kestävän kehityksen kriteerien osalta, joissa oppilaitoksen suoritustaso on ollut edellisessä auditoinnissa "käynnistynyt". Parannustoimenpiteitä voidaan toteuttaa osana oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelmaa.
  • Oppilaitos on toteuttanut sertifikaatin saamisen tai sen edellisen uusimisen jälkeen vuosittain vähintään yhden uuden kriteereissä mainitun kestävän kehityksen teeman tai vähintään yhden vanhan, aiemmin toteutetun teeman ja vakiinnuttanut uusia teemoihin liittyviä toimintatapoja osaksi toimintaansa.
  • Mikäli kaikki ammatillisen oppilaitoksen (tai arvioinnin kohteena olleen oppilaitoksen osan) järjestämät nuorten ammatilliset perustutkinnot eivät ole täyttäneet sertifiointiauditoinnissa perustutkintojen kriteerien minipisterajaa, oppilaitos on kehittänyt näiden tutkintojen opetusta siten, että vähintään 75% tutkinnoista täyttää minimipisterajan.
  • Toisessa sertifikaatin uusimisauditoinnissa (kuuden vuoden kuluttua sertifioinnista) tulee kaikkien sertifioidun oppilaitoksen tai sen osan järjestämien nuorten ammatillisten perustutkintojen täyttää kriteerien minimipisteraja.
  • Tämän lisäksi oppilaitoksen on osoitettava, että sen toiminnan taso on säilynyt kaikissa kriteerien osissa minimipisterajojen vaatimukset täyttävällä tasolla.

Auditoijan laatiman auditointiraportin toimittamisessa oppilaitokselle, korjaavien toimenpiteiden toteutuksessa ja auditoijan vahvistuksen toimittamisessa OKKA-säätiöön ovat voimassa samat määräajat kuin sertifikaatin hakemista varten tapahtuvassa auditoinnissa. Oppilaitos sopii auditoijan kanssa työn korvaamisesta samaan tapaan kuin sertifiointiauditoinneissa. Auditoijan työmäärä uusimisauditoinneissa on kuitenkin vähäisempi. Tämä on otettu huomioon myös auditointien suositushinnoissa.

Sertifikaatin uusimisauditointien yhdistäminen

Oppilaitos voi tahdistaa samaan aikatauluun a) eri yksiköidensä tai koulutusalojensa sertifikaattien uusimisauditoinnit, b) saman yksikön tai koulutusalan ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen sertifikaattien uusimisauditoinnit. Kohtaa a) voidaan soveltaa kaikkiin sertifioinnin piirissä oleviin oppilaitosmuotoihin.

Uusimisauditointien yhdistämisen tavoitteena on vähentää oppilaitoksen päällekkäistä ja ylimääräistä arviointityötä ja ulkoisten auditointien määrää sekä tarjota oppilaitokselle mahdollisuus sovittaa kestävän kehityksen arvioinnit oppilaitoksen muun toiminnan arvioinnin vuosisykliin.

Uusimisauditointien yhdistämisen lähtökohtana on, että auditointien avulla voidaan edelleen varmistaa riittävän kattavasti kestävän kehityksen kriteerien mukaisen toiminnan tason säilyminen ja jatkuvan parantamisen toteutuminen.

Uusimisauditointien yhdistäminen perustuu oppilaitoksen esittämään auditointiohjelmaan, jonka OKKA-säätiö vahvistaa. Auditointiohjelman on täytettävä uusimisauditointien yhdistämisestä annetussa ohjeessa mainitut reunaehdot. Ohjelmaa päivitetään tarpeen mukaan.

Ohje uusimisauditointien yhdistämisestä

Vuosittaiset itsearvioinnit

Sertifikaatin ylläpito edellyttää oppilaitokselta myös vuosittaisen itsearvioinnin toteuttamista. Ulkoisten auditointien välivuosina oppilaitos voi halutessaan sopia sertifiointiauditoinnin toteuttaneen auditoijan kanssa kirjallisen palautteen antamisesta itsearvioinnista ja kestävän kehityksen työn edistymisestä.

Sertifikaatin raukeaminen

Oppilaitoksen saama kestävän kehityksen sertifikaatti voi raueta seuraavissa tapauksissa:

  • Ulkoista arviointia ei ole toteutettu 36 kuukauden kuluessa sertifikaatin myöntämisestä tai uusimisesta.
  • Auditoijan esittämiä puutteita ei ole korjattu näissä säännöissä esitettyihin määräaikoihin mennessä.
  • Oppilaitos ei ole toimittanut auditointiraporttia OKKA-säätiöön yhden kuukauden kuluessa siitä, kun oppilaitos on saanut auditoijalta hyväksytyn auditointiraportin.

Sertifikaatin raukeamisesta päättää OKKA-säätiö kuultuaan ensin oppilaitosta. Oppilaitos, jonka sertifikaatti on rauennut, poistetaan oppilaitosrekisteristä ja se menettää oikeutensa käyttää Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaattia ja siihen liittyvää logoa. Oppilaitoksen on luovutettava sertifikaattiviiri takaisin OKKA-säätiölle.

Siirtymäsäännökset ympäristösertifioinnista


Oppilaitosten ympäristösertifikaattia voi hakea Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien perusteella vuoden 2010 loppuun saakka. Oppilaitosten ympäristösertifikaatin omaavan oppilaitoksen on päivitettävä sertifikaattinsa Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatiksi ensimmäisessä sertifikaatin uusimisauditoinnissa (katso kohta 9), joka tapahtuu vuoden 2010 jälkeen. Tällöin uusimisauditointi tehdään Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerien perusteella. Oppilaitos voi kuitenkin hakea kestävän kehityksen sertifikaattia jo tätä ennen.

Sertifioinnin kustannukset


Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin hakeminen OKKA-säätiöltä on koululle tai oppilaitokselle maksutonta. Oppilaitos vastaa kuitenkin ulkoisen arvioinnin toteutukseen liittyvistä auditoijan työ- ja matkakuluista, joiden korvauksesta se sopii suoraan auditoijan kanssa. Oppilaitos vastaa myös auditoijalta tilatun, vapaaehtoisen vuosittaisen itsearvioinnin palautteen kustannuksista. OKKA-säätiö on antanut auditoinneille suositushinnat. Kestävän kehityksen sertifiointiin liittyvä aineisto sertifioinnin Internetsivuilla on maksutta koulujen ja oppilaitosten käytettävissä oman kestävän kehityksen työn edistämiseen.

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerien käytön ja oppilaitosten kehitystyön tueksi on tarjolla myös valtakunnallista opetushenkilöstön täydennyskoulutusta ja oppilaitoskohtaista konsultointia, jota toteuttavat yhteistyössä OKKA-säätiö ja sertifioinnin yhteistyökumppanit Suomen ympäristöopisto SYKLI ja Osuuskunta Eco-One. Osa koulutuksesta on maksutonta Opetushallituksen rahoittamaa henkilöstökoulutusta.

Lisätietoa koulutuksista ja muusta tuesta

Sertifiointijärjestelmän ylläpito


Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointia ylläpitää Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiö. Sertifikaattien myöntämisestä ja muista järjestelmään liittyvistä päätösasioista vastaa säätiön hallitus. Sen alaisuudessa sertifioinnin laatua ja kehittämistyötä ohjaa sertifiointitoimikunta, jossa ovat jäseninä Opetushallituksen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, Kuntaliiton, Suomen ympäristökeskuksen, Keski-Suomen ympäristökeskuksen, Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran, Suomen ympäristöopisto Syklin, Helsingin yliopiston ja OKKA-säätiön edustajat. Sertifiointitoiminnan toteutuksesta, järjestelmän kehittämisestä sekä oppilaitosten neuvonnasta ja koulutuksesta vastaa OKKA-säätiön toimisto.

OKKA-säätiön hallituksen tehtävät

OKKA-säätiön hallitus toimii Oppilaitosten ympäristösertifioinnin päättävänä elimenä, jonka tehtäviin kuuluvat

  • sertifikaatin hakemisoikeuden ratkaiseminen, mikäli sertifioinnin kohteena ei ole oppilaitos kokonaisuudessaan,
  • sertifikaattien myöntäminen, uusiminen ja raukeamisesta päättäminen,
  • sääntöjen ja kriteerien muuttaminen,
  • sertifiointitoimikunnan kokoonpanosta päättäminen ja sen jäsenten nimeäminen,
  • auditoijakouluttajien pätevyyden hyväksyminen ja sen peruuttaminen,
  • auditoijapätevyyden peruuttamisesta päättäminen,
  • sertifiointiin liittyvien erimielisyyksien ratkaiseminen,
  • suositushintojen määritteleminen ulkoisille auditoinneille.

Sertifiointitoimikunnan tehtävät

Sertifiointitoimikunnan jäsenet edustavat laajapohjaista ympäristö- ja koulutusalan asiantuntemusta. Ryhmä toimii OKKA-säätiön alaisuudessa ja se kokoontuu tarpeen mukaan. Sertifiointitoimikunnan kokoamisesta vastaa OKKA-säätiö. Toimikunnan jäsenmäärä on 9-15 henkeä.

Sertifiointitoimikunnan tehtävinä ovat:

  • arvioida auditoijien kouluttajien pätevyys,
  • valvoa ja kehittää auditoijien koulutusta,
  • vastata kestävän kehityksen sertifioinnin yleisestä laadunvalvonnasta ja kehittämisestä,
  • esittää tarvittaessa sääntöjen muuttamista OKKA-säätiön hallitukselle.

OKKA-säätiön toimiston tehtävät

OKKA-säätiön toimiston tehtävinä ovat:

  • sertifiointiin liittyvien päätösten valmistelu,
  • järjestelmään liittyvien rekisterien ylläpito,
  • tiedottaminen, ohjaus, neuvonta ja koulutus (oppilaitokset, koulutuksen järjestäjät auditoijat, auditoijien kouluttajat, muut yhteistyötahot),
  • kriteerien tulkinta,
  • sertifiointijärjestelmän kehitystyö,
  • sertifiointitoimikunnan koollekutsuminen ja toimikunnan sihteerityö.

Auditoijien pätevyys


Ulkoinen auditoija

Oppilaitoksen kestävän kehityksen arvioija -koulutuksen sekä arvioijan pätevyyskokeen hyväksyttävästi suorittaneet henkilöt saavat auditoijan pätevyystodistuksen, jonka perusteella auditoija lisätään OKKA-säätiön auditoijarekisteriin. Rekisteröidyn auditoijan on suoritettava ensimmäisen ulkoinen arviointi OKKA-säätiön osoittaman auditoijan ohjauksessa.

Auditoijapätevyyden ylläpito edellyttää säännöllistä täydennyskoulutukseen ja ulkoisiin arviointeihin osallistumista. OKKA-säätiö ylläpitää rekisteristä pätevistä auditoijista ja valvoo auditoijien pätevyyttä. OKKA-säätiöllä on oikeus peruuttaa auditoijan pätevyys.

Auditoijan jääviys

Auditoija ei voi arvioida koulua/oppilaitosta, jonka opetuksen/koulutuksen järjestäjä on samalla auditoijan oma työnantaja. Auditoija ei voi arvioida oppilaitosta myöskään siinä tapauksessa, että hän on toiminut kyseisen oppilaitoksen kehitystyön ohjaajana tai kouluttajana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että auditoija voi ohjata oppilaitosta itsearvioinnin toteutukseen ja sertifikaatin hakemiseen liittyvissä asioissa.

Auditoijakoulutus

Auditoijakoulutus koostuu peruskoulutuksesta sekä säännöllisestä täydennyskoulutuksesta. Koulutuksen tarjoajat pitävät OKKA-säätiön tukemana yllä alueellisia auditoijarenkaita, joiden puitteissa huolehditaan auditoijien osaamisen ylläpidosta ja päivittämisestä.

Pätevä auditoijien kouluttaja

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin järjestelmään kuuluvaa auditoijakoulutusta voi järjestää vain pätevä auditoijien kouluttaja. Pätevä kouluttaja on OKKA-säätiön hyväksymä auditoijakoulutusta järjestävä organisaatio, joka on osallistunut kouluttajakoulutukseen ja sitoutunut määrämuotoisen auditoijakoulutuksen toteuttamiseen. Kouluttajan on anottava pätevyyttä OKKA-säätiöltä, joka varmistaa kouluttajan resurssit auditoijakoulutuksen toteuttamiseen. OKKA-säätiöllä on oikeus valvoo kouluttajien pätevyyttä ja sillä oikeus peruuttaa pätevyys, mikäli kouluttajan resurssit auditoijakoulutuksen toteutukseen ovat oleellisesti heikentyneet. Kouluttajapätevyyden ylläpito edellyttää säännöllistä kouluttajien täydennyskoulutukseen osallistumista.

« Edellinen sivu

Takaisin ylös