Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Kestävän kehityksen ohjelma

Mikä on keke-ohjelma?


Keke opetukseen ja arkeen

Kestävän kehityksen ohjelma eli "keke-ohjelma" on koko oppilaitosyhteisöä osallistava työväline, jolla kestävä kehitys tehdään osaksi opetusta ja koulutyön arkea. Ohjelman avulla on mahdollista toteuttaa laadukkaasti opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden kestävän kehityksen tavoitteita. Ohjelman toteutuksen kautta voi muun muassa kehittää opetusta ja koulun toimintoja, saada aikaan kustannussäästöjä sekä lisätä henkilöstön ja oppilaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Kestävän kehityksen ohjelmaan kirjataan koulun tavoitteet kestävän kehityksen edistämiseksi opetuksessa ja koulun arjessa. Jotta asiat tulisivat myös oikeasti tehdyksi, ohjelmassa sovitaan toimenpiteistä, vastuista, aikataulusta, resursseista ja seurannasta. Ohjelmaa päivitetään itsearvioinnin perusteella vuosittain.

Liikkeelle pienin askelin

Kestävän kehityksen ohjelma voi sisältää yhden tai useampia vuosittaisia tavoitteita, jotka voivat koskea ekologista, taloudellista, sosiaalista tai kulttuurista kestävyyttä. Kestävän kehityksen työn tulee olla pitkäjänteistä ja tähdätä jatkuvaan parantamiseen.

Osallisuus ja yhteistyö keskiössä

Oppilaiden osallisuus ja yhteistyö koulun ulkopuolelle ovat olennaisia kestävän kehityksen ohjelman toteutuksessa. Jokaisella koululla työtä lähdetään tekemään omista lähtökohdista. Kestävän kehityksen työssä kannattaa edetä pienin askelin. Kestävän kehityksen ohjelma antaa siihen mahdollisuuden!

Malli kestävän kehityksen ohjelman kirjaamisesta

Keke koulun arjessa

Kestävä kehitys koostuu ekologisesta, sosiaalisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta. Ne näkyvät koulun arjessa monin eri tavoin. Vastuu ympäristöstä on kestävän kehityksen kivijalka. Keke ei ole vain jätteiden lajittelua, vaan siihen liittyvät monet koulun kehittämiskohteet ja painopistealueet.

Esimerkkejä kestävän kehityksen teemoista koulun arjessa

Keke opetuksessa

Kestävän kehityksen teemojen tarkastelu eri oppiaineiden näkökulmista auttaa oppilaita hahmottamaan luonnon, talouden ja yhteiskunnan toimintaa ja vuorovaikutussuhteita. Samalla kasvaa ymmärrys yhteistyön merkityksestä keke-kysymysten ratkaisemisessa. On tärkeää, että tietoja ja taitoja opitaan myös käytännössä koulun ympäristöissä. Kokemusten kautta oppilaan ympäristösuhde syvenee ja keke-asioille syntyy omakohtaisia merkityksiä. Kun oppilaat otetaan mukaan koulutyön suunnitteluun, he oppivat myös tärkeitä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja.

Aihekokonaisuudet tarjoavat oivan mahdollisuuden opettajien yhteiseen suunnitteluun ja keken sisällyttämiseen osaksi opetusta!

Esimerkkejä eri oppiaineiden keke-sisällöistä

Ohjelman rakentaminen


1. Koulun keke-työryhmä

Kestävän kehityksen ohjelman rakentaminen käynnistyy koulun keke-työryhmän perustamisella. Siihen kuuluu eri oppiaineiden opettajia ja muun henkilökunnan edustajia sekä mahdollisuuksien mukaan myös oppilaita. Valitaan yhdessä lukuvuoden keke-teema.

Oppilaiden osallistuminen voi tapahtua myös oman keke-ryhmän, Vihreä lippu -raadin tai oppilaskunnan kautta.

2. Lähtötilanteen kartoitus

Vuoden keke-työ käynnistyy lähtötilanteen kartoituksella, johon oppilaat osallistuvat. Kartoitus voi käsitellä esimerkiksi keken sisällyttämistä opetukseen tai lukuvuodelle valittuja teemoja.

Esimerkiksi energiateemassa mitataan kulutus sähkömittarista ja kartoitetaan turhaan päällä olevat laitteet. Tehdään oppilaille ja opettajille kysely energiatietämyksestä.

3. Keke-ohjelman suunnittelu

Kartoituksen tulosten perusteella suunnitellaan keke-ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet. Henkilöstö ja oppilaat osallistuvat ohjelman suunnitteluun. Opettajat ideoivat yhdessä teeman kytkemisen opetukseen.

Esimerkki energia-teemasta keke-ohjelmassa

Tyhjä Keke-ohjelmalehti

4. Teeman toteutus

Toteutuksessa varmistetaan toiminnallisuus, teeman näkyminen koulun arjessa, oppilaiden osallistuminen sekä yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Keketyötä tehdään koko lukuvuoden ajan.

Energiateemassa mahdollisia yhteistyötahoja ovat esim. kunnan tekninen toimi, Motiva, tutkimuslaitokset tai energiayhtiöt. Kouluyhteisön sitoutumista edistetään hyvällä tiedotuksella. Keke-työstä kerrotaan oppilaille, henkilökunnalle, vanhemmille ja yhteistyötahoille. Oppilaat ovat tärkeitä viestinviejiä.

5. Loppukartoitus

Lukuvuoden aluksi tehty kartoitus toistetaan vuoden päätteeksi, jotta voidaan arvioida tavoitteiden toteutumista. Sen jälkeen valitaan uusi teema seuraavalle lukuvuodelle.

Ensimmäisen vuoden jälkeen tavoitteet kannattaa asettaa korkeammalle: esimerkiksi oppilaiden oman keke-ryhmän perustaminen ja monipuolisempi teemojen käsittely.

Onnistuneeseen keke-toimintaan tarvitaan alusta alkaen

  • koulun kestävän kehityksen työryhmä
  • koulun omat keke-periaatteet, joista keskustellaan yhdessä
  • käytäntö vuosittaisen keke-ohjelman laatimista ja päivittämistä varten
  • tavat, joilla varmistetaan oppilaiden ja koko henkilökunnan osallistuminen keke-työhön.

Pienin askelin syntyy suuria asioita!

Lähtötilanteen kartoitus

Kestävän kehityksen ohjelma on oppilaitoksen keke-työn moottori. Jotta se pyörisi ja veisi työtä koko ajan eteenpäin, on ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista arvioitava vuosittain. Ennen keke-ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelua tehdään alkutilanteen kartoitus ohjelmaan valituista teemoista.

Kartoituksessa selvitetään valittujen teemojen nykytilannetta: katsotaan mittareiden perusteella esimerkiksi kulutuksen taso tai henkilöstön ja oppilaiden näkemykset asiasta. Lisäksi kartoitetaan toimintaa vaikkapa tutkimalla lajittelun toteutumista tai koulupäivän jälkeen päälle jäävien tietokoneiden määrää. Kartoituksen toteuttajina voivat olla myös oppilaat heidän ikäkaudelleen soveltuvalla tavalla.

Kun toiminnan lähtötaso tiedetään, on helpompi asettaa kestävän kehityksen ohjelmaan tavoitteita, joiden toteutumista on mahdollista arvioida. Arvioinnin kannalta on oleellista, että ohjelman tavoitteet on laadittu mitattavassa muodossa ja toimenpiteet ja vastuut on kuvattu selkeästi.

Esimerkkejä helposti mitattavista tavoitteista

Tavoite Mittari
(mittaustiedon lähde)
Indikaattori
(mitattava tunnusluku)
Kopiopaperin kulutuksen vähentäminen X %:lla Kopiolaskuri Arkkia/oppilas
Sähköenergian kulutuksen vähentäminen X %:lla Sähkömittari Absoluuttinen kulutus taikulutus/oppilas
Sekajätteen määrän vähentäminen X %:lla Jätehuoltoyhtiön laskutus ja astioiden täyttöaste Sekajätteen määrä/oppilas
Koulun työilmapiirin paraneminen tyydyttävästä hyväksi Kysely henkilöstölle ja oppilaille Vastausten keskiarvo
Kiusaamisen väheneminen X %:lla Tilastoidut kiusaamistapaukset Kysely oppilaille Tapausten määrä Vastausten keskiarvo

Esimerkkejä kestävän kehityksen teemoihin liittyvistä mittareista ja indikaattoreista

Linkkejä kestävän kehityksen kriteereiden teemoihin liittyviin kartoitustyökaluihin löydä osiosta Teemojen valinta.

Ohjelman toteutumisen arviointi


Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen

Lukuvuoden päättyessä kartoitus toistetaan, jolloin saadaan tietoa ohjelman toteutumisen arviointia varten. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä tavoitteiden saavuttamiseen (vähenikö kulutus, paranivatko kyselytulokset, tms.) että toimenpiteiden toteutumiseen (esim. saatiinko energiansäästö- tai lajitteluohjeet laadittua, perehdytettiinkö henkilöstö ja oppilaat ohjeisiin ja toimintatapoihin, käsiteltiinkö teemaa opetuksessa, jne.).

Tulosten yhteinen käsittely ja tiedotus

Kestävän kehityksen ohjelman arviointi voidaan kytkeä osaksi oppilaitoksen toiminnan vuosittaista arviointia lukuvuoden päättyessä. Käytännössä arviointi voidaan toteuttaa siten, että ensin tehdään loppukartoitus ja sen jälkeen tulokset käsitellään oppilaitoksen kestävän kehityksen työryhmässä. On tärkeää, että tulosten käsittelyyn osallistuu eri henkilöstöryhmien jäseniä ja oppilaita. Tuloksista tulee myös tiedottaa näkyvästi koko kouluyhteisöä esimerkiksi seinällä olevalla ”keke-taululla”.

Toiminnan kehittäminen

Arviointiin liittyy aina myös toiminnan kehittäminen. Arviointikokouksen yhteydessä on päätettävä, saavutettiinko tavoitteet niin hyvin, että teemaan liittyvät kestävän toimintatavat toteutuvat jatkossa koulun arjessa esimerkiksi laadittujen ohjeiden, uusien oppilaiden ja henkilöstön perehdytyksen ja toiminnan seurannan avulla. Tällöin voidaan teema nostaa uudestaan aktiivisesti näkyviin muutaman vuoden kuluttua ja valita seuraavalle lukuvuodelle uusi teema, josta tehdään lähtötilanteen kartoitus.

Keke koulussa -esite ja opas


Keke koulussa -esite

Kestävän kehityksen ohjelman rakentamisen tueksi on ilmestynyt
Keke koulussa -esite, jonka ovat laatineet yhteistyössä Opetushallitus, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen 4V-hanke, Hyria koulutus Oy:n Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerien ja ohjelmien maastouttaminen -hanke, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, OKKA-säätiö, Suomen ympäristöopisto Sykli ja Osuuskunta Eco-One. Tällä sivulla esitellään keke-ohjelman rakentamista esitteen pohjalta. Keke koulussa -esite on erinomaisen sopiva työkalu keke ohjelman esittelyyn esimerkiksi rehtoreille tai opettajille. Esitettä voi tilata OKKA-säätiöstä Erkka Lainiselta (). Esitteen voi myös ladata alla olevasta linkistä pdf-muodossa.

Lataa Keke koulussa -esite

Keke koulussa -opas

Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen koordinoima 4v-hanke on tuottanut myös oppaan koulujen kestävän kehityksen työn tueksi.
Keke koulussa - Kestävän kehityksen opas kertoo tiiviisti ja käytännönläheisesti peruskoulujen kestävän kehityksen työstä: arkitoimintojen järjestämisestä, oppilaiden osallistumisesta sekä kestävän kehityksen huomioimisesta opetuksessa. Opas tarjoaa erinomaisen työkalun koulun oman kestävän kehityksen ohjelman rakentamiseen ja se avaa ohjeiden ja esimerkkien kautta aiemmin julkaistun Keke koulussa -esitteen sisältöä. Oppaan iloisesta ja innostavasta kukvituksesta on vastannut Seppo Leinonen.

Keke koulussa -oppaan liitteenä on muun muassa kartoituslomakkeita, joiden avulla koulu voi selvittää kestävän kehityksen eri teemojen toteutumista toiminnassaan. Opas on saatavilla pdf-muodossa osoitteesta www.4v.fi/kekekoulussa. Oppaasta on tehty myös sisarversio Keke päiväkodissa varhaiskasvatuksen tarpeisiin.

Keke-ohjelmatyökalu

Oulun kaupunki on laatinut koulujen kestävän kehityksen ohjelmien rakentamisen tueksi webtyökalun, joka on Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeen ansiosta netissä vapaasti kaikkien koulujen ja oppilaitosten käytettävissä. Työkalu koostuu Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteereistä johdetuista tavoitteista ja niitä tukevista käytännöllisistä toimenpiteistä.

Koulu voi valita vuosisuunnittelun yhteydessä Keke-työkalun avulla itselleen sopivan määrän toimenpiteitä. Lukuvuoden lopussa sovitut tehtävät arvioidaan. Monipuolisesti toimenpiteitä toteuttamalla koulu kehittyy kestävän kehityksen oppilaitokseksi ja voi halutessaan hakea ulkoista tunnusta kuten Vihreää lippua tai Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaattia.

Keke-työkalu koostuu suunnitteluosiosta ja arviointiosiosta. Työkalua voi käyttää kestävän kehityksen kriteereihin ja toimenpiteisiin tutustumiseen, mutta oman koulun tietojen tallentaminen edellyttää ohjelmaan rekisteröitymistä.

Työkalun avulla hahmottuvat kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet, eikä koulun työ jää pelkästään jätteiden lajitteluun tai tietokoneiden ja valojen sammutteluun. Keke -työkalu on myös hyvä väline koulun johdolle kehittää kestävän kehityksen johtamiseen ja hallintaan liittyviä asioita.

Keke–työkalun toimintaperiaate:

  1. Rekisteröidy, jotta tekemäsi valinnat säilyvät arviointia varten.
  2. Valitse kestävän kehityksen kriteerin mukainen aihe ja sieltä sopivat toimenpiteet (avuksi on tarjolla tukimateriaalia).
  3. Valitulle toimenpiteelle määrätään vastuuhenkilö, toteuttamisen aikataulu ja halutessa myös toteutustapa.
  4. Koonti-kohdassa näet valitsemasi toimenpiteet tavoitteineen.
  5. Tulosta valmis koulun kestävän kehityksen toimintasuunnitelma.

Kestävän kehityksen ohjelmatyökaluun pääset klikkaamalla sertifioinnin nettisivujen oikeassa laidassa olevaa kuvaketta.

Suora linkki keke-ohjelmatyökaluun