Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Kestävän kehityksen kriteerit

Kriteerien rakenne

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteereissä käsitellään kestävän kehityksen sisällyttämistä oppilaitoksen johtamiseen, opetukseen ja toimintakulttuuriin. Kriteerit tarjoavat työvälineen oppilaitoksen kestävän kehityksen työhön. Ne toimivat myös Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin myöntämisperusteina. Kriteereiden rakenne pohjautuu laatuajattelusta tuttuun jatkuvan parantamisen kehään, jonka vaiheita ovat suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen. Siksi kriteerien kytkeminen onnistuu helposti esimerkiksi koulutuksen järjestäjän käyttämään laatujärjestelmään.

Kestävän kehityksen kriteerien rakenne

Osa 1. Suunnittelu

Kriteerien osan 1 tarkoituksena on varmistaa oppilaitoksen kestävän kehityksen työn johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Keskeisiä osa-alueita ovat kestävän kehityksen sisällyttäminen oppilaitoksen arvoihin ja opetuksen suunnitteluun sekä toimintakulttuuriin kestävän kehityksen ohjelman avulla. Osan tavoitteena on myös kestävän kehityksen työn resurssien varmistaminen ja lakisääteisten vaatimusten huomioon ottaminen.

Osa 2. Toteutus

Osassa 2 tarkastellaan oppilaitoksen valitsemien teemojen näkymistä opetuksessa ja toimintakulttuurissa sekä erikseen kestävän kehityksen sisällyttämistä opetuksen toteutukseen.

Teemojen toteutus


Teemojen hyödyntäminen kehitystyöhön

Kriteereissä esitettyjen ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen liittyvien teemojen tarkoituksensa on arvioinnin ohella tukea oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelman rakentamista ja toiminnan kehittämistä vuosittaisten teemojen kautta kohti sertifikaatin tasoa. Oppilaitos valitsee teemataulukosta vuosittain yhden tai useamman teeman kestävän kehityksen ohjelmansa toteutuksen pohjaksi.

Kestävän kehityksen ohjelman sisältöön voi etsiä mallia teemojen toteutuksen esimerkkipankista:

Teemalaatikko yleissivistävät koulut

Ekologinen ja taloudellinen kestävyys
  • Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys)
  • Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys
  • Energia ja vesi
  • Kuljetukset ja liikkuminen
  • Koulurakennuksen ja pihaympäristön hoito ja ylläpito
  • Ravinto ja terveys (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys)
  • Oma teema (ekologinen/taloudellinen kestävyys)
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys
  • Turvallisuus koulussa ja koulumatkalla
  • Henkilöstön ja oppilaiden hyvinvointi
  • Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy
  • Oppilashuolto ja muu oppimisen tuki
  • Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet
  • Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys
  • Oma teema (sosiaalinen/kulttuurinen kestävyys)

Teemalaatikko ammatilliset oppilaitokset

Ekologinen ja taloudellinen kestävyys
  • Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys)
  • Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys
  • Energia ja vesi
  • Kuljetukset ja liikkuminen
  • Koulurakennuksen ja pihaympäristön hoito ja ylläpito
  • Ravinto ja terveys (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys)
  • Oma teema (ekologinen/taloudellinen kestävyys)
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys
  • Turvallisuus oppilaitoksessa (myös ekologinen kestävyys: kemikaalien ympäristöturvallisuus)
  • Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi
  • Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy
  • Opiskelijahuolto ja muu oppimisen tuki
  • Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet
  • Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys
  • Oma teema (sosiaalinen/kulttuurinen kestävyys)

Teemat sertifikaatin hakemisessa

Peruskoulut, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset

Oppilaitoksen hakiessa sertifikaattia teemojen toteutumista arvioidaan yhteensä viiden teeman osalta, jotka oppilaitos valitsee itse kriteerien teemalaatikosta. Vähintään kaksi teemaa tulee valita ekologisen ja taloudellisen kestävyyden teemoista sekä kaksi sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemoista. Yksi valituista viidestä teemasta voi olla oma teema. Osa laatikon teemoista mahdollistaa useiden kestävän kehityksen osa-alueiden käsittelyn. Teemojen arvioinnissa otetaan huomioon kuluvan lukuvuoden ja sitä edeltävien viiden lukuvuoden aikana toteutettu toiminta.


Vapaan sivistystyön oppilaitokset

Opiston hakiessa sertifikaattia se valitsee omista vahvuuksistaan lähtien arvioitavaksi kriteerien teemalaatikosta kolme teemaa. Niistä vähintään yksi tulee valita ekologisen ja taloudellisen kestävyyden teemoista ja vähintään yksi sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemoista. Yksi teemoista voi olla oma teema. Osa teemoista mahdollistaa useiden kestävän kehityksen osa-alueiden käsittelyn.

Pakollisten kolmen teeman lisäksi opisto voi valita arvioitavaksi yhden tai kaksi vapaaehtoista teemaa, joista voi saada auditoinnissa lisäpisteitä. Teemojen toteutusta arvioitaessa otetaan huomioon opiston sertifikaatin hakuvuoden sekä sitä edeltävän viiden luku- tai toimintavuoden aikana toteutettu toiminta.

Ohjeita ja rajoituksia teemojen valintaan ja arviointiin:

  • Oman teeman tulee kytkeytyä sisällöllisesti joko ekologis-taloudelliseen tai sosiaalis-kulttuuriseen kestävyyteen. Mikäli oppilaitos valitsee oman teeman, tulee vaatimuksen vähintään kahdesta ekologis-taloudellisesta ja kahdesta sosiaalis-kulttuurisesta teemasta edelleen toteutua.

  • Oma teema ei saa olla päällekkäinen kriteereissä jo muutoin arvioitujen asioiden kanssa. Esimerkiksi "Kestävä kehitys opetuksessa", "Yhteistyö sidosryhmien kanssa" tai "Oppilaiden osallistuminen" eivät ole mahdollisia omia teemoja, sillä näitä asioita arvioidaan jo muualla opetuksen ja teemojen toteutusta koskevissa kriteereissä.

  • Kriteerien teemat (erityisesti sosiaalisen kestävyyden teemat) menevät alueiltaan jonkin verran päällekkäin. Mikäli oppilaitos valitsee useamman kuin yhden sisällöltään läheisen teeman (esim. "Henkilöstön ja oppilaiden hyvinvointi", "Turvallisuus koulussa ja koulumatkalla" sekä "Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy"), tulee eri teemojen toteutuksesta itsearvioinnissa annettavien esimerkkien eriytyä selvästi toisistaan. Periaatteena on, että samasta esimerkistä ei voi saada pisteitä useamman teeman toteutuksessa.

  • Eri teemojen sisällöistä on annettu esimerkkejä teemojen toteutuksen esimerkkipankissa:
  •     Teemojen toteutus, peruskoulut ja lukiot
        Teemojen toteutus, ammatilliset oppilaitokset

  • Näyttönä kriteerin mukaisesta toiminnasta voi olla jokin taulukossa mainittu esimerkki tai muu, laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan esimerkkeihin rinnastettava aihe tai toimenpide.

Mikäli olet epävarma oman teeman sopivuudesta tai haluat kysyä muuta teemojen arviointiin liittyvää asiaa, ota yhteyttä OKKA-säätiöön.

Opetuksen toteutus

Peruskoulujen ja lukioiden kriteerien opetuksen toteutusta koskeva osa pohjautuu tarkoitusta varten laadittuun kestävän kehityksen kasvatuksen malliin, jonka osia ovat 1) tiedolliset valmiudet, 2) ajattelun taidot sekä 3) toiminnan taidot ja kokemukset.

Kriteerien kestävän kehityksen kasvatuksen malli (peruskoulut ja lukiot)

Ammatillisten oppilaitosten opetuksen toteutuksen arviointia koskevat kestävän kehityksen kriteerit noudattavat tutkinnon perusteiden arvioinnin kohteiden rakennetta, joka koostuu työprosessin hallinnasta, työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinnasta, työn perustana olevan tiedon hallinta sekä 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot. Näihin arviointikohteisiin on sisällytetty edellä kuvatun kestävän kehityksen kasvatuksen mallin näkökulmat.

Kriteerien kestävän kehityksen kasvatuksen malli (ammatilliset oppilaitokset)

Lisätietoa kriteerien taustalla olevasta kestävän kehityksen kasvatuksen mallista:

Peruskoulut ja lukiot
Ammatilliset oppilaitokset

Osa 3. Seuranta, arviointi ja kehittäminen

Kriteerien osan 3 tavoitteena on varmistaa oppilaitoksen kestävän kehityksen työn jatkuva parantaminen. Oppilaitos määrittelee itse mittarit, joiden avulla se seuraa kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteutumista, kestävän kehityksen opetuksen toteutusta ja oppimistuloksia sekä kestävän kehityksen asioiden tilaa toimintakulttuurissa. Kestävän kehityksen kriteereitä ja niiden arviointiperusteita voidaan hyödyntää laadullisina mittareina. Lisäksi oppilaitoksen tulisi löytää kestävän kehityksen eri osa-alueilta määrällisiä mittareita ja indikaattoreita, joiden avulla voidaan seurata tärkeiden asioiden tilaa pidemmällä aikavälillä.

Esimerkkejä kestävän kehityksen teemoihin liittyvistä mittareista ja indikaattoreista

Ohjeita oppilaitoksen itsearvioinnin toteutukseen