Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

ITSEARVIOINTI: Peruskoulut ja lukiot

HUOM!

Tällä sivulla annetaan ohjeet peruskoulujen ja lukioiden kestävän kehityksen kriteerien mukaiseen itsearviointiin sertifikaatin hakemista varten. Itsearvioinnin työkaluja ja alla annettuja ohjeita arvioinnin toteutuksesta voi kuitenkin hyödyntää myös täysin ilman sertifiointitavoitetta.

Koulu voi esimerkiksi valita arvioinnin kohteeksi vain jonkin kriteerien osa-alueista (suunnittelu, opetus tai kestävän kehityksen teemat) ja tunnistaa siihen liittyviä kehittämisen kohteita. Kriteerien mukainen arviointi antaa lisätyökalun kouluille, jotka haluavat parantaa suunnitelmallista keke-työtä kokonaisuutena keke-ohjelman toteutuksen lisäksi.

Jos koulu on kestävän kehityksen työn alussa

Mikäli koulu on vasta aloittamassa kestävän kehityksen työtään, kannattaa se aloittaa pika-arvioinnilla, joka auttaa tunnistamaan toiminnan kehittämistarpeet. Pika-arviointi onnistuu lyhyessä ajassa esimerkiksi koulun kestävän kehityksen työryhmässä.

Alla olevassa arviointilomakkeessa on esitetty väittämiä, joiden toteutumista ryhmä arvioi asteikolla ei lainkaan / jossain määrin / melko hyvin /erinomaisesti. Väittämät perustuvat kestävän kehityksen kriteereihin. Lomakkeessa on myös tilaa kommenttien ja kehittämiskohteiden kirjaamiselle.

Pika-arvioinnin suorittamisen jälkeen ryhmä voi laskea koulun pisteet yhteen arvioinnin eri osa-alueilta ja saada suuntaa-antavan arvion koulun keke-työn tilanteesta. Lomakkeen lopusta löytyy tukikysymyksiä, jotka auttavat kestävän kehityksen työn suunnittelussa.

Pika-arvioinnin lomake


Auditoijalle toimitettava materiaali


Sertifikaatin hakemista varten auditoijalle tulee toimittaa seuraavat itsearvioinnin kysymyslistat kokonaisuudessaan täytettynä:

  • Suunnittelu, seuranta, arviointi ja kehittäminen
    (kriteerien osat 1 ja 3)
  • Teemojen toteutuksen arviointi (kriteerien osa 2) koulun valitsemien teemojen *) osalta sekä teemojen toteutuksen pisteytyslomake
  • Opetuksen toteutuksen kysymyslistat (kriteerien osa 2):
    luokka-asteittain (alakoulu) tai oppiaineryhmittäin (yläkoulu/lukio) **) täytetyt listat sekä opetuksen arvioinnin yhteenvetolomake
  • Itsearvioinnin yhteenvetolomake (kaikki kriteerien osat)

*) Koulu valitsee arviointiin viisi kestävän kehityksen kriteereissä esitettyä teemaa, katso lisäohjeet alla.

**) Alakoulu tekee arvioinnin luokka-asteittain muodostetuissa opettajaryhmissä: 1-2 lk opettajat, 3-4 lk opettajat, 5-6 lk opettajat.
Yläkoulu ja lukio tekevät arvioinnin oppiaineittain muodostetuissa opettajaryhmissä: MALU-aineet, yht.kunnalliset aineet, kielet, taito- ja taideaineet.

Teemojen valinta sertifikaatin hakemista varten

Koulun hakiessa sertifikaattia teemojen toteutumista arvioidaan yhteensä viiden teeman osalta, jotka se valitsee itse kriteerien teemalaatikosta. Vähintään kaksi teemaa tulee valita ekologisen ja taloudellisen kestävyyden teemoista sekä kaksi sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemoista. Yksi valituista viidestä teemasta voi olla oma teema. Osa laatikon teemoista mahdollistaa useiden kestävän kehityksen osa-alueiden käsittelyn. Teemojen arvioinnissa otetaan huomioon kuluvan lukuvuoden ja sitä edeltävien viiden lukuvuoden aikana toteutettu toiminta.

Ohjeita ja rajoituksia teemojen valintaan ja arviointiin:

  • Oman teeman tulee kytkeytyä sisällöllisesti joko ekologis-taloudelliseen tai sosiaalis-kulttuuriseen kestävyyteen. Mikäli koulu valitsee oman teeman, tulee vaatimuksen vähintään kahdesta ekologis-taloudellisesta ja kahdesta sosiaalis-kulttuurisesta teemasta edelleen toteutua.

  • Oma teema ei saa olla päällekkäinen kriteereissä jo muutoin arvioitujen asioiden kanssa. Esimerkiksi "Kestävä kehitys opetuksessa", "Yhteistyö sidosryhmien kanssa" tai "Oppilaiden osallistuminen" eivät ole mahdollisia omia teemoja, sillä näitä asioita arvioidaan jo muualla opetuksen ja teemojen toteutusta koskevissa kriteereissä.

  • Kriteerien teemat (erityisesti sosiaalisen kestävyyden teemat) menevät alueiltaan jonkin verran päällekkäin. Mikäli koulu valitsee useamman kuin yhden sisällöltään läheisen teeman (esim. "Henkilöstön ja oppilaiden hyvinvointi", "Turvallisuus koulussa ja koulumatkalla" sekä "Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy"), tulee eri teemojen toteutuksesta itsearvioinnissa annettavien esimerkkien eriytyä selvästi toisistaan. Periaatteena on, että samasta esimerkistä ei voi saada pisteitä useamman teeman toteutuksessa.

  • Eri teemojen sisällöistä on annettu esimerkkejä teemojen toteutuksen esimerkkipankissa:
  •     Teemojen toteutus, peruskoulut ja lukiot

  • Näyttönä kriteerin mukaisesta toiminnasta voi olla jokin esimerkkipankin taulukossa mainittu esimerkki tai muu, laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan esimerkkeihin rinnastettava aihe tai toimenpide.

Mikäli olet epävarma oman teeman sopivuudesta tai haluat kysyä muuta teemojen arviointiin liittyvää asiaa, ota yhteyttä OKKA-säätiöön.

Ohjeita itsearvioinnin toteutukseen


Ajankäyttö ja arvioinnin organisointi

Arviointi voidaan tehdä vaiheittain ja kriteerien osa-alueittain esimerkiksi yhden lukukauden kuluessa. Vähimmillään kaikkien kriteerien osa-alueiden arviointiin kannattaa varata aikaa 1-2 kuukautta, jolloin työ voidaan jaksottaa sopiviin eriin. Arvioinnin toteutusta varten nimetään arviointiryhmät kriteerin osa-alueittain (katso ohjeet alla kysymyslistojen yhteydessä).

Arvioinnin toteutukseen on tärkeää varata tarvittavat resurssit. Työn koordinoinnista vastaaville henkilöille (esim. keke-ryhmälle) tulee varata työaikaa prosessin eri vaiheisiin. Myös arviointiryhmien työhön tarvittava aika kannattaa etukäteen suunnitella (esim. työaikaa tai sovittujen suunnittelu-, kokous- tms. aikojen käyttäminen itsearviointiin).

Huom! On tärkeää, että kriteerien eri osa-alueiden arviointi tehdään ryhmissä, eikä niin, että yksi ihminen kokoaa tiedot lomakkeelle. Ryhmässä arvioinnin kautta saadaan kerättyä tietoa huomattavasti kattavammin ja osallistettua kouluyhteisön toimijoita arviointiprosessiin, joka on hyödyllinen oppimiskokemus.

Kannattaa myös muistaa, että auditoija haastattelee auditoinnissa laajasti koulun eri toimijoita itsearvioinnin vastausten pohjalta. Kysymyksiin on huomattavasti helpompi vasta, kun on itse ollut arviointia tekemässä.


Arvioinnin käynnistäminen

Itsearviointi on hyvä käynnistää asian esittelyllä esimerkiksi henkilöstökokouksen tai koulutustilaisuuden yhteydessä. Tilaisuuden voi organisoida koulun kestävän kehityksen ryhmä. Henkilöstölle esitellään arvioinnin tavoitteet, vaiheistus ja aikataulut sekä henkilöstön rooli arvioinnin toteutuksessa.

Samalla tuodaan esille arvioinnin hyöty koulun toiminnan ja jokaisen oman työn kehittämisen kannalta. Arvioinnissa ei siis ole kysymys pelkästään sertifikaatin tavoittelusta!


Arvioinnin toteutus ryhmissä

Arviointi kannattaa vaiheistaa siten, että arviointiryhmät pitävät esimerkiksi kaksi kokousta, joista ensimmäisessä käydään läpi itsearvioinnin kysymyslista ja selvitetään, miten arvioinnin tueksi tarvittava tieto kerätään. Kokousten välillä arviointiryhmien jäsenet kokoavat tietoa arviointia varten. Toisessa kokouksessa täytetään yhdessä itsearvioinnin kysymyslista, tehdään koulun pisteytys sekä laaditaan yhteenveto vahvuuksista ja kehittämiskohteista.


Tulosten käsittely

Vaikka itsearviointi tehtäisiin sertifikaatin hakemista varten, on tärkeää, että arvioinnin tuloksia käsitellään koulussa ja niitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Hyvä tapa tulosten käsittelylle on varata asialle aikaa sopivassa yhteisessä tilaisuudessa, jossa on mahdollisimman laajasti läsnä eri henkilöstöryhmien ja oppilaiden edustajia. Arviointiryhmät esittelevät yhteenvedot arvioinnin eri osa-alueilta.

Tuloksia voidaan käsitellä yhteisesti sopivissa ryhmissä henkilöstön ja oppilaiden kesken. Lisäksi varataan aikaa keskusteluun johtopäätöksistä, joiden pohjalta valitaan ehdotukset kehittämiskohteista. Johto on mukana käsittelemässä arvioinnin tuloksia ja kehittämisehdotuksia. Tuloksia hyödynnetään esimerkiksi seuraavan vuoden kestävän kehityksen ohjelman ja vuosisuunnitelman laadinnassa ja opetuksen kehittämisessä.

Itsearvioinnin työkalut


Kriteerien arviointiperusteet

Kestävän kehityksen kriteereiden toteutumisen arviointia varten on tehty neliportaiset arviointiperusteet, joissa on kuvattu sanallisesti vaadittu suoritustaso 0, 1, 2 ja 3 pisteen saamiseen kriteeristä (puuttuva, käynnistynyt, kehittynyt, vakiintunut). Kehittynyt ja vakiintunut -tasojen toteutuminen edellyttää myös alempien tasojen vaatimusten toteutumista.

Arviointiperusteiden avulla koulu pystyy itse arvioimaan oman suoritustasonsa kaikkien kriteerin osalta. Näin voidaan tunnistaa kestävän kehityksen työn vahvuudet ja parannuskohteet. Arviointiperusteet pohjautuvat alla esitettyyn malliin, jonka pohjalta on laadittu jokaiselle kriteerille omat arviointiperusteet.

Puuttuva
(0 pistettä)
Käynnistynyt
(1 piste)
Kehittynyt
(2 pistettä)
Vakiintunut
(3 pistettä)
Oppilaitos ei ole suunnitellut eikä aloittanut kriteerin mukaista toimintaa. Oppilaitos on suunnitellut kriteerin mukaista toimintaa ja aloittanut sen toteuttamisen. Oppilaitos on toteuttanut kriteerin mukaista toimintaa vähintään yhden lukuvuoden ajan. Kriteerin mukainen toiminta on muuttunut oppilaitoksen arjessa toimivaksi, suunnitelmalliseksi käytännöksi, joka on tarvittaessa ohjeistettu.

Itsearvioinnin kysymyslistat

Arviointiperusteiden käytön avuksi on laadittu itsearvioinnin kysymyslistat, jotka helpottavat koulun tekemää kriteerikohtaista pisteytystä. Listoissa on esitetty jokaiseen kriteeriin liittyen kysymyksiä, joiden perusteella pisteytys voidaan tehdä. Jotta arvioinnin toteutus on helpompi jakaa useamman arviointiryhmän tehtäväksi, listat on laadittu kriteerien osa-alueittain seuraavaa jakoa noudattaen:

  • Suunnittelu sekä arviointi ja kehittäminen (kriteerien osat 1 ja 3)
  • Teemojen toteutuksen arviointi (kriteerien osa 2)
  • Opetuksen toteutuksen arviointi (kriteerien osa 2)

Opetuksen toteutuksen arvioinnin osalta on laadittu omat listat alakouluille sekä yläkouluille ja lukioille. Opetuksen arviointi tehdään yhdessä tai useammassa arviointiryhmässä, joiden tulokset vedetään yhteen opetuksen arvioinnin yhteenvetolomakkeelle. Lopuksi kaikkien kriteerien osa-alueiden arvioinnin tiedot kootaan itsearvioinnin yhteenvetolomakkeelle.

Itsearvioinnin kysymyslistat on laadittu word-muotoon. Suositeltavaa on, että listat täytetään tietokoneella, jolloin tietojen kopiointi yhteenvetolomakkeisiin helpottuu. Tallenna itsearvioinnin kysymyslistat ensin omalle koneellesi, ennen kuin alat täyttää niitä! Lomakkeiden alussa on annettu tarkemmat ohjeet niiden täyttämisestä.

Suositeltavaa on, että sertifikaattia tavoittelevat oppilaitokset olisivat yhteydessä OKKA-säätiöön ennen itsearvioinnin aloittamista tarkemman ohjeistuksen saamiseksi. Ohjaus itsearvioinnin käynnistämiseen voi tapahtua tarpeen mukaan myös koulussa.

Ohjaus itsearvioinnin toteutukseen: Erkka Laininen

puh. 050 3729 195

Kysymyslistat, peruskoulut ja lukiot


Kriteerien osat 1 ja 3 (Suunnittelu, seuranta, arviointi ja kehittäminen)

Arviointiryhmän kokoonpano: koulun johto, kestävän kehityksen ryhmä sekä oppilaiden edustajat soveltuvin osin.


Kriteerien osa 2 (Teemojen toteutus)

Arviointiryhmän kokoonpano: Arvioinnin voi toteuttaa esimerkiksi koulun kestävän kehityksen ryhmä tai teemaan liittyvä projektiryhmä. Arvioinnissa on hyvä olla mukana myös eri henkilöstöryhmien ja oppilaiden edustajia.


Kriteerien osa 2 (Opetuksen toteutus)

Arviointiryhmän kokoonpano: Arviointi tapahtuu luokka-asteittain tai oppiaineittain muodostetuissa opettajaryhmissä.

Opetuksen arvioinnin tukimateriaalia

    Ennen opetuksen itsearvioinnin käynnistämistä kannattaa tutustua seuraavaan tukimateriaaliin, jossa kerrotaan opetuksen kriteerien taustalla olevasta kestävän kehityksen kasvatuksen mallista sekä avataan kriteerien tavoitteita ja toteutusta:

  • Opetuksen toteutuksen arviointi tausta-aineistoa
Opetuksen arvioinnin kysymyslistat

Itsearvioinnin yhteenveto