Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Nuorten ammatillisten perustutkintojen itsearviointi


Arvioinnin tavoitteet


Opetuksen itsearvioinnin tavoitteena on

  1. kartoittaa tutkinnoittain kestävän kehityksen näkökulmien sisältymistä opetuksen toteutukseen ja
  2. arvioida kestävän kehityksen kriteerien täyttymistä ja tunnistaa opetuksen kehittämistarpeita.

Huom!

Kiitettävä suoritus voi edellyttää, että opetuksen toteutuksessa otetaan kestävä kehitys huomioon tutkinnon perusteiden vaatimuksia kattavammin. Lähtökohtana on kuitenkin aina ammattialan ja työtehtävien edellyttämä osaaminen.

Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin osalta kriteerit ja sertifiointi eivät voi edellyttää tutkinnon perusteiden yli meneviä vaatimuksia. Oleellista on, että perusteiden kestävää kehitystä koskevat vaatimukset on avattu konkreettisiksi arvioinnin kohteiksi ja kriteereiksi: esimerkiksi, miten arvioidaan sitä, että ”tutkinnon suorittaja osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti”.

Arvioinnin toteutus


1. Arviointiryhmät

Arviointi tapahtuu tutkintokohtaisissa arviointiryhmissä. Arvioinnissa otetaan huomioon ammatillisten tutkinnon osien ja ATTO-aineiden opetus.


2. Opetuksen arviointikriteerit

Nuorten ammatillisten perustutkintojen arvioinnissa tarkastellaan koko opetusprosessia, johon kuuluvat opetuksen suunnittelu, opetuksen toteutus sekä opetuksen arviointi ja kehittäminen.

Opetuksen suunnittelussa (kriteerit 9-13) arvioinnin näkökulmia ovat kestävän kehityksen yhdistäminen opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin, työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin. Lisäksi tarkastellaan kestävän kehityksen näkökohtien huomioon ottamista ammatillisissa oppimisympäristöissä, kestävän kehityksen osaamistavoitteita tukevien oppimateriaalien ja opetusmenetelmien hyödyntämistä sekä hankkeita ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa.

Opetuksen toteutuksen arviointikriteereiden (14-20) rakenne pohjautuu ammatillisten tutkintojen perusteiden arvioinnin kohteisiin, joita ovat työprosessin hallinta, työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot. Kriteereissä kestävän kehityksen taitojen oppimisen sisällöt on kytketty edellä mainittuihin arvioinnin kohteisiin.

Opetuksen arvioinnin kriteerit

OPETUKSEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN

9. Kestävä kehitys yhdistetään opetukseen, työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin. Opetuksen kestävän kehityksen tavoitteiden ja sisältöjen suunnittelussa tehdään yhteistyötä opettajien kesken. Kestävän kehityksen oppimistavoitteiden ja sisältöjen toteutumista seurataan ja itsearvioidaan, ja opetusta kehitetään arviointiedon perusteella.

OPPIMISYMPÄRISTÖT

10. Oppilaitoksen omien ammatillisten oppimisympäristöjen kestävän kehityksen näkökohdat on selvitetty ja otettu huomioon työkäytäntöjen suunnittelussa ja ohjeistuksissa. Oppimisympäristöjen työmenetelmien ja -materiaalien sekä teknologisten ratkaisujen valinnassa on otettu huomioon tutkinnon kestävän kehityksen osaamistavoitteet sekä ammattialalla käytössä olevat kestävän kehityksen ratkaisut.

OPPIMATERIAALI

11. Opetuksessa hyödynnetään ajantasaista kestävän kehityksen oppimateriaalia.

OPETUSMENETELMÄT

12. Opetuksessa käytetään suunnitelmallisesti opetusmenetelmiä, joilla tuetaan kestävän kehityksen tietojen, taitojen, arvojen ja asenteiden omaksumista.

HANKKEET JA YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA

13. Kestävän kehityksen sisältöjen opetuksessa tehdään yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa tai oppilaitos osallistuu kestävän kehityksen hankkeisiin, joita hyödynnetään opetuksen tukena.

OPETUKSEN TOTEUTUS

Arviointialue 1: Työprosessin sekä työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta

14. Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan järjestelmien ja prosessien toiminnan ja niiden kestävän kehityksen näkökohtien ymmärtämiseen sekä oman työn suunnitteluun kokonaisuutena kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

15. Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan työmenetelmien, välineiden ja materiaalien arviointiin ja valintaan kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointialue 2: Työn perustana olevan tiedon hallinta

16. Opetus lisää tietoa vastuullisesta yritystoiminnasta, oman ammattialan kestävän kehityksen säädöksistä, määräyksistä ja sopimuksista sekä teknologista ratkaisuista, työmenetelmistä ja hallintajärjestelmistä.

17. Opetus auttaa ymmärtämään ympäristömuutosten, yhteiskunnallisten muutosten ja teknologian kehityksen vaikutuksia omalla ammattialalla.

Arviointialue 3: Elinikäisen oppimisen avaintaidot

18. Opetus lisää tietoa kestävän kehityksen merkityksestä ihmisen tulevaisuudelle sekä vaikuttamisen mahdollisuuksista omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä. Opetus tukee opiskelijoiden ammattietiikan kehittymistä ja omien arvojen muodostumista.

19. Oppilaitoksessa ja sen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä tarjotaan opiskelijoille kokemuksia ympäristön ja kulttuurien monimuotoisuudesta, sekä mahdollisuuksia turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen sekä sosiaalisten ja kulttuuristen taitojen harjoitteluun.

20. Oppilaitos tarjoaa opiskelijoille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia sekä mahdollisuuksia osallistua työelämän kestävän kehityksen käytäntöjen suunnitteluun tai lähiympäristössä tai paikallisyhteisössä tapahtuviin osallisuushankkeisiin.


3. Arviointityökalut

Opetuksen suunnittelu, kriteerit 9-13

Kriteerin toteutumista arvioidaan neliportaisella asteikolla puuttuva - alkava - kehittyvä - edistynyt. Kehittyvä ja edistynyt -tasojen toteutuminen edellyttää myös alempien tasojen vaatimusten toteutumista.

Ohje arviointiryhmän toiminnasta

  • Ryhmä tutustuu puuttuva - alkava - kehittyvä - edistynyt -tasojen vaatimusten kuvauksiin lomakkeen vasemmassa sarakkeessa.
  • Ryhmä kirjaa vastaukset oikeanpuoleisen sarakkeen arviointikysymyksiin edeten järjestyksessä ”alkava” -tasosta eteenpäin. Kysymykseen vastaamalla ryhmä joutuu pohtimaan perustelut vaatimuksen täyttymiselle ja oppilaitoksen suoritustason määrittely selkeytyy. Tämä helpottaa myös ulkoisen auditoijan työtä.
  • Ryhmä pisteyttää oppilaitoksen suorituksen klikkaamalla vasemman sarakkeen pisteytysnappulaa ”alkava” -tasosta lähtien jokaisella tasolla, jonka vaatimus ryhmän mielestä toteutuu. Nappulan klikkaaminen poistaa samalla edellisen tason pisteytyksen ja aktivoi seuraavan tason pisteytysnappulan. Kriteerin lopullinen pistemäärä on taso, jolle oppilaitos pääsee siten, että myös alempien tasojen vaatimukset toteutuvat.
  • Lopuksi ryhmä kirjaa kriteeriin liittyvät kehittämistarpeet lomakkeen loppuun.

HUOM: Muistakaa tallentaa vastaukset ennen palaamista takaisin lomakelistaan!


Opetuksen toteutus, kriteerit 14-20

Arvioinnissa kriteerit 14-20 on jaettu kolmeen arviointialueeseen.
Arviointialueiden sisältöjä on avattu koulutusaloittain alla olevissa mind map -dioissa. Arvioinnissa tarkasteluun otetaan kerrallaan yksi mind map -diassa kuvattu kokonaisuus. Jokainen dia/kokonaisuus sisältää 3-5 arviointinäkökulmaa, joiden toteutumista arvioidaan arviointilomakkeelle.

Web-järjestelmän arviointilomakkeen yhteydessä koulutusalakohtaiset mind-map diat avautuvat arviointialueittain klikkaamalla "avaa mind map -dia" ikonia. Eri koulutusalojen mind map -dioihin voi tutustua kokonaisuudessaan lataamalla esityksen pdf-muodossa alla olevasta listasta.

Lataa tästä oman koulutusalasi mind map diat:

Mind map -diojen esimerkkisisällöt sisältävät kestävän kehityksen aiheita, jotka voivat liittyä useampaan kyseisen koulutusalan tutkintoon. Kun dioja käytetään arvioinnin tukena, on tärkeää, että arviointiryhmä pohtii esimerkkien toteutumista opetuksessa nimenomaan arvioitavan tutkinnon näkökulmasta.

Opetuksen toteutuksen arvioinnin erityisohjeita

  1. Ryhmä keskustelee aluksi, miten arviointinäkökulman mind-map diassa kuvatut esimerkkiaiheet toteutuvat tutkinnon opetuksessa ja kirjaa arviointilomakkeeseen LYHYESTI käytännön esimerkkejä aiheiden käsittelystä opetuksessa (katso alla malli arviointilomakkeen täytöstä).
  2. Seuraavaksi ryhmä pisteyttää näkökulman lomakkeessa kuvatun arviointiasteikon mukaisesti (0-3 pistettä). HUOM! Pisteytyksen sanalliset kuvaukset vaihtelevat hieman eri kohdissa. Lukekaa kuvaukset huolella läpi ennen pisteiden antamista (pisteytysohjeet aukeavat info-ikonista sivun oikeassa laidassa).
  3. Kun ryhmä on saanut valmiiksi yhden arvioinnin osa-alueeseen, kirjataan ko. alueeseen liittyvät kehittämistarpeet ylös osa-alueen lopussa olevaan laatikkoon.

Malli arviointilomakkeen täytöstä


5. Pisteytys ja sertifikaatin vaatimukset


Nuorten ammatillisten perustutkintojen arvioinnin kriteereistä on mahdollisuus saada pisteitä seuraavasti:

  • Opetuksen suunnittelu (kriteerit 9-13):
    5 kriteeriä x 3 pistettä = max. 15 pistettä
  • Arviointialue 1 (kriteerit 14 ja 15):
    5 arviointinäkökulmaa x 3 pistettä = max. 15 pistettä
  • Arviointialue 2 (kriteerit 16 ja 17):
    3 arviointinäkökulmaa x 3 pistettä = max. 9 pistettä
  • Arviointialue 3 (kriteerit 18, 19 ja 20):
    3 arviointinäkökulmaa x 3 pistettä + 1 arviointinäkökulma x 2 pistettä = max. 11 pistettä

Yhteensä max. 50 pistettä.


Sertifikaatin pisterajavaatimukset
(nuorten ammatilliset perustutkinnot, kriteerit 9-20):

  • Arviointi tehdään tutkinnoittain.
  • Kriteereistä on saatava yhteensä vähintään 33 pistettä.
  • Minkään kriteerin tai minkään arviointinäkökulman pistemäärä
    arviointialueissa 1-3 ei saa olla 0.
  • Sertifikaatin myöntämisen edellytyksenä on, että vähintään 50% oppilaitoksen tai sertifikaatin hakemisen kohteena olevan oppilaitoksen osan järjestämistä nuorten ammatillisista perustutkinnoista täyttää edellä mainitut pisterajavaatimukset.