Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

ITSEARVIOINTI: Vapaa sivistystyö

HUOM!

Tällä sivulla annetaan ohjeet vapaan sivistystyön oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerien mukaiseen itsearviointiin sertifikaatin hakemista varten. Itsearvioinnin työkaluja ja alla annettuja ohjeita arvioinnin toteutuksesta voi kuitenkin hyödyntää myös täysin ilman sertifiointitavoitetta.

Oppilaitos voi esimerkiksi valita arvioinnin kohteeksi vain jonkin kriteerien osa-alueista (suunnittelu, opetus tai kestävän kehityksen teemat) ja tunnistaa siihen liittyviä kehittämisen kohteita. Kriteerien mukainen arviointi antaa lisätyökalun oppilaitoksille, jotka haluavat parantaa suunnitelmallista keke-työtä kokonaisuutena keke-ohjelman toteutuksen lisäksi.

Jos oppilaitos on kestävän kehityksen työn alussa

Mikäli oppilaitos on vasta aloittamassa kestävän kehityksen työtään, kannattaa se aloittaa pika-arvioinnilla, joka auttaa tunnistamaan toiminnan kehittämistarpeet. Pika-arviointi onnistuu lyhyessä ajassa esimerkiksi oppilaitoksen kestävän kehityksen työryhmässä.

Alla olevassa arviointilomakkeessa on esitetty väittämiä, joiden toteutumista ryhmä arvioi asteikolla ei lainkaan / jossain määrin / melko hyvin /erinomaisesti. Väittämät perustuvat kestävän kehityksen kriteereihin. Lomakkeessa on myös tilaa kommenttien ja kehittämiskohteiden kirjaamiselle.

Pika-arvioinnin suorittamisen jälkeen ryhmä voi laskea oppilaitoksen pisteet yhteen arvioinnin eri osa-alueilta ja saada suuntaa-antavan arvion oppilaitoksen keke-työn tilanteesta. Lomakkeen lopusta löytyy tukikysymyksiä, jotka auttavat kestävän kehityksen työn suunnittelussa.

Pika-arvioinnin lomake

Auditoijalle toimitettava materiaali


Auditoijalle tulee toimittaa seuraavat itsearvioinnin kysymyslistat kokonaisuudessaan täytettynä:

  • Suunnittelu, seuranta, arviointi ja kehittäminen (kriteerien osat 1 ja 3)
  • Teemojen toteutuksen arviointi (kriteerien osa 2) oppilaitoksen valitsemista teemoista *)
  • Koulutusten suunnittelu ja toteutus (kriteerien osa 2)
  • Itsearvioinnin yhteenvetotaulukko (kaikki kriteerien osat)

*) Vapaan sivistystyön oppilaitos valitsee arviointiin kolme kestävän kehityksen kriteereissä esitettyä teemaa ja halutessaan 1-2 vapaavalintaista teemaa: katso lisäohjeet alla.

Teemojen valinta sertifikaatin hakemista varten


Vapaan sivistystyön oppilaitoksen hakiessa sertifikaattia se valitsee omista vahvuuksistaan lähtien arvioitavaksi alla olevasta taulukosta kolme teemaa. Niistä vähintään yksi tulee valita ekologisen ja taloudellisen kestävyyden teemoista ja vähintään yksi sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemoista. Yksi teemoista voi olla oma teema. Osa teemoista mahdollistaa useiden kestävän kehityksen osa-alueiden käsittelyn.

Pakollisten kolmen teeman lisäksi oppilaitos voi valita arvioitavaksi yhden tai kaksi vapaaehtoista teemaa, joista voi saada auditoinnissa lisäpisteitä. Teemojen toteutusta arvioitaessa otetaan huomioon opiston sertifikaatin hakuvuoden sekä sitä edeltävän viiden luku- tai toimintavuoden aikana toteutettu toiminta.

Ekologinen ja taloudellinen kestävyys
  • Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys)
  • Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys
  • Energia ja vesi
  • Kuljetukset ja liikkuminen
  • Koulurakennuksen ja pihaympäristön hoito ja ylläpito
  • Ravinto ja terveys (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys)
  • Oma teema (ekologinen/taloudellinen kestävyys)
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys
  • Turvallisuus opistossa
  • Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi
  • Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy
  • Opiskelijahuolto ja muu oppimisen tuki
  • Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet
  • Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys
  • Oma teema (sosiaalinen/kulttuurinen kestävyys)

HUOM!Sertifiointia varten oppilaitoksen ei tarvitse toteuttaa useita vuosia erityistä kestävän kehityksen ohjelmaa. Kriteerien teemoihin liittyvää, arvioinnissa hyväksi luettavaa kehitystyötä on voitu tehdä tätä aiemmin esimerkiksi erilaisten projektien kautta. Itsearvioinnissa usein huomataankin, että suuri osa sertifikaatin vaatimuksista toteutuu jo oppilaitoksen toiminnassa.

Ohjeita ja rajoituksia teemojen valintaan ja arviointiin

  • Oman teeman tulee kytkeytyä sisällöllisesti joko ekologis-taloudelliseen tai sosiaalis-kulttuuriseen kestävyyteen. Mikäli oppilaitos valitsee oman teeman, tulee vaatimuksen vähintään yhdestä ekologis-taloudellisesta ja yhdestä sosiaalis-kulttuurisesta teemasta edelleen toteutua.

  • Oma teema ei saa olla päällekkäinen kriteereissä jo muutoin arvioitujen asioiden kanssa. Esimerkiksi "Kestävä kehitys opetuksessa", "Yhteistyö sidosryhmien kanssa" tai "Opiskelijoiden osallistuminen" eivät ole mahdollisia omia teemoja, sillä näitä asioita arvioidaan jo muualla koulutusten ja teemojen toteutusta koskevissa kriteereissä.

  • Kriteerien teemat (erityisesti sosiaalisen kestävyyden teemat) menevät alueiltaan jonkin verran päällekkäin. Mikäli oppilaitos valitsee useamman kuin yhden sisällöltään läheisen teeman (esim. "Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi", "Turvallisuus opistossa" sekä "Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy"), tulee eri teemojen toteutuksesta itsearvioinnissa annettavien esimerkkien eriytyä selvästi toisistaan. Periaatteena on, että samasta esimerkistä ei voi saada pisteitä useamman teeman toteutuksessa.

  • Eri teemojen sisällöistä on annettu esimerkkejä teemojen toteutuksen esimerkkipankissa, jotka on toistaiseksi laadittu peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten toiminnan näkökulmista. Esimerkkejä voivat kuitenkin hyvin hyödyntää myös vapaan sivistystyön oppilaitokset.
  •     Teemojen toteutus, peruskoulut ja lukiot
        Teemojen toteutus, ammatilliset oppilaitokset

  • Näyttönä kriteerin mukaisesta toiminnasta voi olla jokin esimerkkipankin taulukossa mainittu esimerkki tai muu, laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan esimerkkeihin rinnastettava aihe tai toimenpide.

Mikäli olet epävarma oman teeman sopivuudesta tai haluat kysyä muuta teemojen arviointiin liittyvää asiaa, ota yhteyttä OKKA-säätiöön.

Ohjeita itsearvioinnin toteutukseen


Itsearviointi kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti

Alla annetaan ohjeet kestävän kehityksen kriteerien mukaiseen toiminnan arviointiin sertifikaatin hakemista varten. Arviointi ja sertifiointi voidaan toteuttaa koko oppilaitosta tai vain jotain tiettyä oppilaitoksen yksikköä tai osaa koskevana. Itsearvioinnin työkaluja ja alla annettuja ohjeita arvioinnin toteutuksesta voi kuitenkin hyödyntää myös täysin ilman sertifiointitavoitetta.

Oppilaitos voi esimerkiksi valita arvioinnin kohteeksi vain jonkin kriteerien osa-alueista (suunnittelu, koulutusten toteutus tai toimintakulttuuri ja kestävän kehityksen teemat) ja tunnistaa siihen liittyviä kehittämisen kohteita. Kriteerien mukainen arviointi antaa lisätyökalun oppilaitoksille, jotka haluavat parantaa suunnitelmallista keke-työtä kokonaisuutena keke-ohjelman toteutuksen lisäksi.


Ajankäyttö ja arvioinnin organisointi

Arviointi voidaan tehdä vaiheittain ja kriteerien osa-alueittain esimerkiksi yhden lukukauden kuluessa. Vähimmillään kaikkien kriteerien osa-alueiden arviointiin kannattaa varata aikaa 1-2 kuukautta, jolloin työ voidaan jaksottaa sopiviin eriin. Arvioinnin toteutusta varten nimetään arviointiryhmät kriteerin osa-alueittain (katso ohjeet alla kysymyslistojen yhteydessä).

Arvioinnin toteutukseen on tärkeää varata tarvittavat resurssit. Työn koordinoinnista vastaaville henkilöille (esim. keke-ryhmälle) tulee varata työaikaa prosessin eri vaiheisiin. Myös arviointiryhmien työhön tarvittava aika kannattaa etukäteen suunnitella (esim. työaikaa tai sovittujen suunnittelu-, kokous- tms. aikojen käyttäminen itsearviointiin).

Huom! On tärkeää, että kriteerien eri osa-alueiden arviointi tehdään ryhmissä, eikä niin, että yksi ihminen kokoaa tiedot lomakkeelle. Ryhmässä arvioinnin kautta saadaan kerättyä tietoa huomattavasti kattavammin ja osallistettua kouluyhteisön toimijoita arviointiprosessiin, joka on hyödyllinen oppimiskokemus.

Kannattaa myös muistaa, että auditoija haastattelee auditoinnissa laajasti oppilaitoksen eri toimijoita itsearvioinnin vastausten pohjalta. Kysymyksiin on huomattavasti helpompi vasta, kun on itse ollut arviointia tekemässä.


Arvioinnin käynnistäminen

Itsearviointi on hyvä käynnistää asian esittelyllä esimerkiksi henkilöstökokouksen tai koulutustilaisuuden yhteydessä. Tilaisuuden voi organisoida oppilaitoksen kestävän kehityksen ryhmä. Henkilöstölle esitellään arvioinnin tavoitteet, vaiheistus ja aikataulut sekä henkilöstön rooli arvioinnin toteutuksessa.

Samalla tuodaan esille arvioinnin hyöty oppilaitoksen toiminnan ja jokaisen oman työn kehittämisen kannalta. Arvioinnissa ei siis ole kysymys pelkästään sertifikaatin tavoittelusta!


Arvioinnin toteutus ryhmissä

Arviointi kannattaa vaiheistaa siten, että arviointiryhmät pitävät esimerkiksi kaksi kokousta, joista ensimmäisessä käydään läpi itsearvioinnin kysymyslista ja selvitetään, miten arvioinnin tueksi tarvittava tieto kerätään. Kokousten välillä arviointiryhmien jäsenet kokoavat tietoa arviointia varten. Toisessa kokouksessa täytetään yhdessä itsearvioinnin kysymyslista, tehdään oppilaitoksen pisteytys sekä laaditaan yhteenveto vahvuuksista ja kehittämiskohteista.


Tulosten käsittely

Vaikka itsearviointi tehtäisiin sertifikaatin hakemista varten, on tärkeää, että arvioinnin tuloksia käsitellään oppilaitoksessa ja niitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Hyvä tapa tulosten käsittelylle on varata asialle aikaa sopivassa yhteisessä tilaisuudessa, jossa on mahdollisimman laajasti läsnä eri henkilöstöryhmien ja oppilaiden edustajia. Arviointiryhmät esittelevät yhteenvedot arvioinnin eri osa-alueilta.

Tuloksia voidaan käsitellä yhteisesti sopivissa ryhmissä henkilöstön ja oppilaiden kesken. Lisäksi varataan aikaa keskusteluun johtopäätöksistä, joiden pohjalta valitaan ehdotukset kehittämiskohteista. Johto on mukana käsittelemässä arvioinnin tuloksia ja kehittämisehdotuksia. Tuloksia hyödynnetään esimerkiksi seuraavan vuoden kestävän kehityksen ohjelman ja vuosisuunnitelman laadinnassa ja opetuksen kehittämisessä.

Itsearvioinnin työkalut


Kriteerien arviointiperusteet

Kestävän kehityksen kriteereiden toteutumisen arviointia varten on tehty neliportaiset arviointiperusteet, joissa on kuvattu sanallisesti vaadittu suoritustaso 0, 1, 2 ja 3 pisteen saamiseen kriteeristä (puuttuva, käynnistynyt, kehittynyt, vakiintunut). Kehittynyt ja vakiintunut -tasojen toteutuminen edellyttää myös alempien tasojen vaatimusten toteutumista.

Arviointiperusteiden avulla oppilaitos pystyy itse arvioimaan oman suoritustasonsa kaikkien kriteerin osalta. Näin voidaan tunnistaa kestävän kehityksen työn vahvuudet ja parannuskohteet. Arviointiperusteet pohjautuvat alla esitettyyn malliin, jonka pohjalta on laadittu jokaiselle kriteerille omat arviointiperusteet.

Puuttuva
(0 pistettä)
Käynnistynyt
(1 piste)
Kehittynyt
(2 pistettä)
Vakiintunut
(3 pistettä)
Oppilaitos ei ole suunnitellut eikä aloittanut kriteerin mukaista toimintaa. Oppilaitos on suunnitellut kriteerin mukaista toimintaa ja aloittanut sen toteuttamisen. Oppilaitos on toteuttanut kriteerin mukaista toimintaa vähintään yhden lukuvuoden ajan. Kriteerin mukainen toiminta on muuttunut oppilaitoksen arjessa toimivaksi, suunnitelmalliseksi käytännöksi, joka on tarvittaessa ohjeistettu.

Itsearvioinnin kysymyslistat

Arviointiperusteiden käytön avuksi on laadittu itsearvioinnin kysymyslistat, jotka helpottavat oppilaitoksen tekemää kriteerikohtaista pisteytystä. Listoissa on esitetty jokaiseen kriteeriin liittyen kysymyksiä, joiden perusteella pisteytys voidaan tehdä. Jotta arvioinnin toteutus on helpompi jakaa useamman arviointiryhmän tehtäväksi, listat on laadittu kriteerien osa-alueittain seuraavaa jakoa noudattaen:

  • Suunnittelu sekä arviointi ja kehittäminen (kriteerien osat 1 ja 3)
  • Koulutusten suunnittelu ja toteutus (kriteerien osa 2)
  • Toimintakulttuuri ja teemojen toteutus (kriteerien osa 2)

Listoista on tehty omat versiot peruskouluille ja lukioille sekä ammatillisille oppilaitoksille. Opetuksen toteutuksen arvioinnin osalta on lisäksi omat listat alakouluille sekä yläkouluille ja lukioille. Opetuksen arviointi tehdään yhdessä tai useammassa arviointiryhmässä, joiden tulokset vedetään yhteen opetuksen arvioinnin yhteenvetolomakkeelle. Lopuksi kaikkien kriteerien osa-alueiden arvioinnin tiedot kootaan itsearvioinnin yhteenvetolomakkeelle.

Itsearvioinnin kysymyslistat on laadittu word-muotoon. Suositeltavaa on, että listat täytetään tietokoneella, jolloin tietojen kopiointi yhteenvetolomakkeisiin helpottuu. Tallenna itsearvioinnin kysymyslistat ensin omalle koneellesi, ennen kuin alat täyttää niitä! Lomakkeiden alussa on annettu tarkemmat ohjeet niiden täyttämisestä.

OKKA-säätiön tavoitteena on kehittää arviointilomakkeita käyttäjiltä saadun palautteen ja auditointien kokemusten perusteella.

Suositeltavaa on, että sertifikaattia tavoittelevat oppilaitokset olisivat yhteydessä OKKA-säätiöön ennen itsearvioinnin aloittamista tarkemman ohjeistuksen saamiseksi. Ohjaus itsearvioinnin käynnistämiseen voi tapahtua tarpeen mukaan myös oppilaitoksessa.

Ohjaus itsearvioinnin toteutukseen sekä palaute kysymyslistoista: Erkka Laininen

puh. 050 3729 195

Kysymyslistat, vapaan sivistystyön oppilaitokset


Kriteerien osat 1 ja 3 (Suunnittelu, seuranta, arviointi ja kehittäminen)

Arviointiryhmän kokoonpano: Esimerkiksi oppilaitoksen johto ja kestävän kehityksen työryhmä.


Kriteerien osa 2: Koulutusten suunnittelu ja toteutus

Arviointiryhmän kokoonpano: Oppilaitoksen koulutussuunnittelijat ja opetushenkilöstön edustajat.


Kriteerien osa 2: Toimintakulttuuri ja teemojen toteutus

Arviointiryhmän kokoonpano: Oppilaitoksen kestävän kehityksen työryhmä vahvistettuna mahdollisilla teemojen sisällön asiantuntijoilla.

  • Toimintakulttuuri ja teemojen toteutus
    Lomakkeella arvioidaan kestävän kehityksen teemojen toteutumisesta opetuksessa ja oppilaitoksen arjessa. Lomake sisältää pohjan yhden teeman arviointiin. Jokaisesta oppilaitoksen valitsemasta 3-5 teemasta täytetään oma lomakkeensa.

Arvioinnin yhteenveto