Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Itsearviointi - TASO 3:

Itsearviointi sertifikaatin hakemista varten

HUOM!

Tällä sivulla annetaan ohjeet kestävän kehityksen kriteerien mukaiseen toiminnan arviointiin sertifikaatin hakemista varten. Itsearvioinnin työkaluja ja alla annettuja ohjeita arvioinnin toteutuksesta voi kuitenkin hyödyntää myös täysin ilman sertifiointitavoitetta.

Oppilaitos voi esimerkiksi valita arvioinnin kohteeksi vain jonkin kriteerien osa-alueista (suunnittelu, opetus tai kestävän kehityksen teemat) ja tunnistaa siihen liittyviä kehittämisen kohteita. Kriteerien mukainen arviointi antaa lisätyökalun oppilaitoksille, jotka haluavat parantaa suunnitelmallista keke-työtä kokonaisuutena keke-ohjelman toteutuksen lisäksi.

Muutoksia ammatillisten oppilaitosten itsearviointiin


Ammatillisten oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ovat uudistuneet 1.10.2015 alkaen. Samalla itsearviointityökalut ja auditointitoiminnot siirtyvät kokonaan keväällä 2015 avattuun Kestävän kehityksen web-arviointijärjestelmään.

Ammatillinen oppilaitos voi tämänkin jälkeen hakea sertifikaattia myös tällä hetkellä voimassa olevien kriteerien pohjalta itsearvioinnin word-kysymyslistoja käyttäen, mikäli itsearviointi on ehditty käynnistää ennen 1.10.2015.

Tältä sivulta ei kuitenkaan ole enää saatavissa vanhoihin kriteereihin perustuvia kysymyslistoja.

Lue lisää muutoksista

Ohjeita ammatillisten oppilaitosten itsearvioinnista web-järjestelmässä

Kestävän kehityksen web-arviointijärjestelmän kirjautumissivulle

Auditoijalle toimitettava materiaali


Auditoijalle tulee toimittaa seuraavat itsearvioinnin kysymyslistat kokonaisuudessaan täytettynä:

  • Suunnittelu, seuranta, arviointi ja kehittäminen
    (kriteerien osat 1 ja 3)
  • Teemojen toteutuksen arviointi (kriteerien osa 2) oppilaitoksen valitsemien teemojen *) osalta sekä teemojen toteutuksen pisteytyslomake
  • Opetuksen toteutuksen kysymyslistat (kriteerien osa 2):
      - peruskoulut ja lukiot: luokka-asteittain (alakoulu) tai oppiaineryhmittäin (yläkoulu/lukio) **) täytetyt listat sekä opetuksen arvioinnin yhteenvetolomake
      - ammatilliset oppilaitokset ***)
    nuorten ammatilliset perustutkinnot: tutkintokohtaiset arviointilistat vähintään 50%:sta arvioinnin kohteena olevan oppilaitoksen/yksikön järjestämistä perustutkinnoista
    ammatillinen aikuiskoulutus: aikuiskoulutuksen kysymyslista
      - vapaa sivistystyö: kysmyslistat arviointiin valituista kolmesta esimerkkikoulutuksesta****)
  • Itsearvioinnin yhteenvetotaulukko (kaikki kriteerien osat)

Ammatillisten oppilaitosten ei tarvitse erikseen toimittaa web-järjestelmässä täytettyjä kysymyslistoja auditoijalle, sillä auditoijalla pääsee katsomaan oppilaitoksen itsearviointeja web-järjestelmässä.

*) Oppilaitos valitsee arviointiin viisi kestävän kehityksen kriteereissä esitettyä teemaa (vapaan sivistystyön oppilaitokset vlitsevat 3-5 teemaa): katso lisäohjeet alla.


**) Alakoulu tekee arvioinnin luokka-asteittain muodostetuissa opettajaryhmissä: 1-2 lk opettajat, 3-4 lk opettajat, 5-6 lk opettajat. Yläkoulu ja lukio tekevät arvioinnin oppiaineittain muodostetuissa opettajaryhmissä: MALU-aineet, yht.kunnalliset aineet, kielet, taito- ja taideaineet.


***) Ammatillinen oppilaitos voi sertifioida opetuksen ja tutkintojen toteutuksen osalta joko vain nuorten ammatillisten perustutkintojen toteutuksen, vain ammatillisen aikuiskoulutuksen toteutuksen tai molemmat. Itsearvioinnin kysymyslistat toimitetaan auditoijalle em. rajauksen mukaisesti.

Nuorten ammatillisten perustutkintojen opetuksen arviointi tehdään tutkinnoittain muuodostetuissa opettajaryhmissä. Arvioinnissa otetaan huomioon ATTO-aineiden ja ammattiaineiden opetus (katso lisäohjeet opetuksen arvioinnista).

Ammatillisen aikuiskoulutuksen arviointiyhmässä ovat edustettuina arvioinnin/sertifioinnin kohteena olevan oppilaitosyksikön tai koulutusalan näyttötutkintojen ja ei-tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen toteutuksesta vastaavat opettajat ja muut asiantuntijat.

Mikäli nuorten ammatillisen peruskoulutuksen kriteerien mukaisesti sertifioitu oppilaitos, sen yksikkö tai koulutusala haluaa laajentaa sertifiointinsa kattavuutta aikuiskoulutukseen, arvioidaan seuraavat kriteerien osa-alueet:

  1. näyttötutkintojen ja ei-tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämistä koskevat kriteerit,
  2. muut kriteerien osa-alueet (1. Suunnittelu, 2. Teemojen toteutus sekä 3. Seuranta, arviointi ja kehittäminen) ainoastaan siltä osin, kuin aikuiskoulutusta koskevat käytännöt ja toiminta eroavat ammatillisen peruskoulutuksen käytännöistä.

****) Vapaan sivistystyön oppilaitoksen opetuksen arviointiin osallistuvat opiston koulutussuunnittelijat ja opetushenkilöstön edustajat.

Itsearviointilomakkeista on tehty eri versiot eri kouluasteita varten. Niistä valitaan täytettäviksi oppilaitoksen astetta vastaavat lomakkeet. Lisäksi auditoija voi pyytää etukäteen myös muuta aineistoa.

Teemojen valinta sertifikaatin hakemista varten

Oppilaitoksen hakiessa sertifikaattia teemojen toteutumista arvioidaan yhteensä viiden teeman osalta, jotka oppilaitos valitsee itse kriteerien teemalaatikosta. Vähintään kaksi teemaa tulee valita ekologisen ja taloudellisen kestävyyden teemoista sekä kaksi sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemoista. Yksi valituista viidestä teemasta voi olla oma teema. Osa laatikon teemoista mahdollistaa useiden kestävän kehityksen osa-alueiden käsittelyn. Teemojen arvioinnissa otetaan huomioon kuluvan lukuvuoden ja sitä edeltävien viiden lukuvuoden aikana toteutettu toiminta.

Ohjeita ja rajoituksia teemojen valintaan ja arviointiin:

  • Oman teeman tulee kytkeytyä sisällöllisesti joko ekologis-taloudelliseen tai sosiaalis-kulttuuriseen kestävyyteen. Mikäli oppilaitos valitsee oman teeman, tulee vaatimuksen vähintään kahdesta ekologis-taloudellisesta ja kahdesta sosiaalis-kulttuurisesta teemasta edelleen toteutua.

  • Oma teema ei saa olla päällekkäinen kriteereissä jo muutoin arvioitujen asioiden kanssa. Esimerkiksi "Kestävä kehitys opetuksessa", "Yhteistyö sidosryhmien kanssa" tai "Oppilaiden osallistuminen" eivät ole mahdollisia omia teemoja, sillä näitä asioita arvioidaan jo muualla opetuksen ja teemojen toteutusta koskevissa kriteereissä.

  • Kriteerien teemat (erityisesti sosiaalisen kestävyyden teemat) menevät alueiltaan jonkin verran päällekkäin. Mikäli oppilaitos valitsee useamman kuin yhden sisällöltään läheisen teeman (esim. "Henkilöstön ja oppilaiden hyvinvointi", "Turvallisuus koulussa ja koulumatkalla" sekä "Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy"), tulee eri teemojen toteutuksesta itsearvioinnissa annettavien esimerkkien eriytyä selvästi toisistaan. Periaatteena on, että samasta esimerkistä ei voi saada pisteitä useamman teeman toteutuksessa.

  • Eri teemojen sisällöistä on annettu esimerkkejä teemojen toteutuksen esimerkkipankissa:
  •     Teemojen toteutus, peruskoulut ja lukiot
        Teemojen toteutus, ammatilliset oppilaitokset

  • Näyttönä kriteerin mukaisesta toiminnasta voi olla jokin esimerkkipankin taulukossa mainittu esimerkki tai muu, laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan esimerkkeihin rinnastettava aihe tai toimenpide.

Mikäli olet epävarma oman teeman sopivuudesta tai haluat kysyä muuta teemojen arviointiin liittyvää asiaa, ota yhteyttä OKKA-säätiöön.

Ohjeita itsearvioinnin toteutukseen


Ajankäyttö ja arvioinnin organisointi

Arviointi voidaan tehdä vaiheittain ja kriteerien osa-alueittain esimerkiksi yhden lukukauden kuluessa. Vähimmillään kaikkien kriteerien osa-alueiden arviointiin kannattaa varata aikaa 1-2 kuukautta, jolloin työ voidaan jaksottaa sopiviin eriin. Arvioinnin toteutusta varten nimetään arviointiryhmät kriteerin osa-alueittain (katso ohjeet alla kysymyslistojen yhteydessä).

Arvioinnin toteutukseen on tärkeää varata tarvittavat resurssit. Työn koordinoinnista vastaaville henkilöille (esim. keke-ryhmälle) tulee varata työaikaa prosessin eri vaiheisiin. Myös arviointiryhmien työhön tarvittava aika kannattaa etukäteen suunnitella (esim. työaikaa tai sovittujen suunnittelu-, kokous- tms. aikojen käyttäminen itsearviointiin).

Huom! On tärkeää, että kriteerien eri osa-alueiden arviointi tehdään ryhmissä, eikä niin, että yksi ihminen kokoaa tiedot lomakkeelle. Ryhmässä arvioinnin kautta saadaan kerättyä tietoa huomattavasti kattavammin ja osallistettua kouluyhteisön toimijoita arviointiprosessiin, joka on hyödyllinen oppimiskokemus.

Kannattaa myös muistaa, että auditoija haastattelee auditoinnissa laajasti oppilaitoksen eri toimijoita itsearvioinnin vastausten pohjalta. Kysymyksiin on huomattavasti helpompi vasta, kun on itse ollut arviointia tekemässä.


Arvioinnin käynnistäminen

Itsearviointi on hyvä käynnistää asian esittelyllä esimerkiksi henkilöstökokouksen tai koulutustilaisuuden yhteydessä. Tilaisuuden voi organisoida oppilaitoksen kestävän kehityksen ryhmä. Henkilöstölle esitellään arvioinnin tavoitteet, vaiheistus ja aikataulut sekä henkilöstön rooli arvioinnin toteutuksessa.

Samalla tuodaan esille arvioinnin hyöty oppilaitoksen toiminnan ja jokaisen oman työn kehittämisen kannalta. Arvioinnissa ei siis ole kysymys pelkästään sertifikaatin tavoittelusta!


Arvioinnin toteutus ryhmissä

Arviointi kannattaa vaiheistaa siten, että arviointiryhmät pitävät esimerkiksi kaksi kokousta, joista ensimmäisessä käydään läpi itsearvioinnin kysymyslista ja selvitetään, miten arvioinnin tueksi tarvittava tieto kerätään. Kokousten välillä arviointiryhmien jäsenet kokoavat tietoa arviointia varten. Toisessa kokouksessa täytetään yhdessä itsearvioinnin kysymyslista, tehdään oppilaitoksen pisteytys sekä laaditaan yhteenveto vahvuuksista ja kehittämiskohteista.


Tulosten käsittely

Vaikka itsearviointi tehtäisiin sertifikaatin hakemista varten, on tärkeää, että arvioinnin tuloksia käsitellään oppilaitoksessa ja niitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Hyvä tapa tulosten käsittelylle on varata asialle aikaa sopivassa yhteisessä tilaisuudessa, jossa on mahdollisimman laajasti läsnä eri henkilöstöryhmien ja oppilaiden edustajia. Arviointiryhmät esittelevät yhteenvedot arvioinnin eri osa-alueilta.

Tuloksia voidaan käsitellä yhteisesti sopivissa ryhmissä henkilöstön ja oppilaiden kesken. Lisäksi varataan aikaa keskusteluun johtopäätöksistä, joiden pohjalta valitaan ehdotukset kehittämiskohteista. Johto on mukana käsittelemässä arvioinnin tuloksia ja kehittämisehdotuksia. Tuloksia hyödynnetään esimerkiksi seuraavan vuoden kestävän kehityksen ohjelman ja vuosisuunnitelman laadinnassa ja opetuksen kehittämisessä.

Itsearvioinnin työkalut


Kriteerien arviointiperusteet

Kestävän kehityksen kriteereiden toteutumisen arviointia varten on tehty neliportaiset arviointiperusteet, joissa on kuvattu sanallisesti vaadittu suoritustaso 0, 1, 2 ja 3 pisteen saamiseen kriteeristä (puuttuva, käynnistynyt, kehittynyt, vakiintunut). Kehittynyt ja vakiintunut -tasojen toteutuminen edellyttää myös alempien tasojen vaatimusten toteutumista.

Arviointiperusteiden avulla oppilaitos pystyy itse arvioimaan oman suoritustasonsa kaikkien kriteerin osalta. Näin voidaan tunnistaa kestävän kehityksen työn vahvuudet ja parannuskohteet. Arviointiperusteet pohjautuvat alla esitettyyn malliin, jonka pohjalta on laadittu jokaiselle kriteerille omat arviointiperusteet.

Puuttuva
(0 pistettä)
Käynnistynyt
(1 piste)
Kehittynyt
(2 pistettä)
Vakiintunut
(3 pistettä)
Oppilaitos ei ole suunnitellut eikä aloittanut kriteerin mukaista toimintaa. Oppilaitos on suunnitellut kriteerin mukaista toimintaa ja aloittanut sen toteuttamisen. Oppilaitos on toteuttanut kriteerin mukaista toimintaa vähintään yhden lukuvuoden ajan. Kriteerin mukainen toiminta on muuttunut oppilaitoksen arjessa toimivaksi, suunnitelmalliseksi käytännöksi, joka on tarvittaessa ohjeistettu.

Itsearvioinnin kysymyslistat

Arviointiperusteiden käytön avuksi on laadittu itsearvioinnin kysymyslistat, jotka helpottavat oppilaitoksen tekemää kriteerikohtaista pisteytystä. Listoissa on esitetty jokaiseen kriteeriin liittyen kysymyksiä, joiden perusteella pisteytys voidaan tehdä. Jotta arvioinnin toteutus on helpompi jakaa useamman arviointiryhmän tehtäväksi, listat on laadittu kriteerien osa-alueittain seuraavaa jakoa noudattaen:

  • Suunnittelu sekä arviointi ja kehittäminen (kriteerien osat 1 ja 3)
  • Teemojen toteutuksen arviointi (kriteerien osa 2)
  • Opetuksen toteutuksen arviointi (kriteerien osa 2)

Listoista on tehty omat versiot peruskouluille ja lukioille sekä ammatillisille oppilaitoksille. Opetuksen toteutuksen arvioinnin osalta on lisäksi omat listat alakouluille sekä yläkouluille ja lukioille. Opetuksen arviointi tehdään yhdessä tai useammassa arviointiryhmässä, joiden tulokset vedetään yhteen opetuksen arvioinnin yhteenvetolomakkeelle. Lopuksi kaikkien kriteerien osa-alueiden arvioinnin tiedot kootaan itsearvioinnin yhteenvetolomakkeelle.

Itsearvioinnin kysymyslistat on laadittu word-muotoon. Suositeltavaa on, että listat täytetään tietokoneella, jolloin tietojen kopiointi yhteenvetolomakkeisiin helpottuu. Tallenna itsearvioinnin kysymyslistat ensin omalle koneellesi, ennen kuin alat täyttää niitä! Lomakkeiden alussa on annettu tarkemmat ohjeet niiden täyttämisestä.

OKKA-säätiön tavoitteena on kehittää arviointilomakkeita käyttäjiltä saadun palautteen ja auditointien kokemusten perusteella.

Suositeltavaa on, että sertifikaattia tavoittelevat oppilaitokset olisivat yhteydessä OKKA-säätiöön ennen itsearvioinnin aloittamista tarkemman ohjeistuksen saamiseksi. Ohjaus itsearvioinnin käynnistämiseen voi tapahtua tarpeen mukaan myös oppilaitoksessa.

Ohjaus itsearvioinnin toteutukseen sekä palaute kysymyslistoista: Erkka Laininen

puh. 050 3729 195

Kysymyslistat, peruskoulut ja lukiot


Kriteerien osat 1 ja 3 (Suunnittelu, seuranta, arviointi ja kehittäminen)

Arviointiryhmän kokoonpano: koulun johto, kestävän kehityksen ryhmä sekä oppilaiden edustajat soveltuvin osin.


Kriteerien osa 2 (Teemojen toteutus)

Arviointiryhmän kokoonpano: Arvioinnin voi toteuttaa esimerkiksi koulun kestävän kehityksen ryhmä tai teemaan liittyvä projektiryhmä. Arvioinnissa on hyvä olla mukana myös eri henkilöstöryhmien ja oppilaiden edustajia.


Kriteerien osa 2 (Opetuksen toteutus)

Arviointiryhmän kokoonpano: Arviointi tapahtuu luokka-asteittain tai oppiaineittain muodostetuissa opettajaryhmissä.

Opetuksen arvioinnin tukimateriaalia

    Ennen opetuksen itsearvioinnin käynnistämistä kannattaa tutustua seuraavaan tukimateriaaliin, jossa kerrotaan opetuksen kriteerien taustalla olevasta kestävän kehityksen kasvatuksen mallista sekä avataan kriteerien tavoitteita ja toteutusta:

  • Opetuksen toteutuksen arviointi tausta-aineistoa
Opetuksen arvioinnin kysymyslistat

Itsearvioinnin yhteenveto

Kysymyslistat, ammatilliset oppilaitokset


Ammatillisten oppilaitosten itsearvioinnin työkalut löytyvät Kestävän kehityksen web-arviointijärjestelmästä.

Kysymyslistat, vapaan sivistystyön oppilaitokset


Kriteerien osat 1 ja 3 (Suunnittelu, seuranta, arviointi ja kehittäminen)

Arviointiryhmän kokoonpano: Esimerkiksi opiston johto ja kestävän kehityksen työryhmä.


Kriteerien osa 2: Koulutusten suunnittelu ja toteutus

Arviointiryhmän kokoonpano: Opiston koulutussuunnittelijat ja opetushenkilöstön edustajat.


Kriteerien osa 2: Toimintakulttuuri ja teemojen toteutus

Arviointiryhmän kokoonpano: Opiston kestävän kehityksen työryhmä vahvistettuna mahdollisilla teemojen sisällön asiantuntijoilla.

  • Toimintakulttuuri ja teemojen toteutus
    Lomakkeella arvioidaan kestävän kehityksen teemojen toteutumisesta opetuksessa ja opiston arjessa. Lomake sisältää pohjan yhden teeman arviointiin. Jokaisesta opiston valitsemasta 3-5 teemasta täytetään oma lomakkeensa.

Arvioinnin yhteenveto