11) Kestävän tulevaisuuden indikaattorit

Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tarvitsemme oppilaitoksia, jotka muuttuvat nyky-yhteiskuntamme tarpeisiin vastaajista yhteiskunnan uudistajiksi, jotka myös organisaatioina oppivat ja uudistuvat. Kestävän tulevaisuuden indikaattorit on rakennettu tukemaan tätä tavoitetta. Indikaattorit ovat ensisijaisesti työkalu, joka mahdollistaa oppilaitoksen toiminnan kokonaisvaltaisen arvioinnin ja kehittämisen. Ulkoisen auditoinnin perusteella oppilaitoksen voi hakea myös toimintansa sertifiointia. Kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden taustalla on uudistavan oppimisen ja oppimisen tasojen teoria. Indikaattorit on esitetty kolmitasoisina kuvauksina, joissa tarkastellaan, miten oppilaitoksen toiminnan osa-alueet heijastavat 1) olemassa olevaa toisintavaa, 2) tulevaisuutta ennakoivaa ja 3) yhteiskuntaa uudistavaa orientaatiota. Toiminnassa voi olla samaan aikaan piirteitä eri orientaatioista.

Toiminnan orientaatiota kuvastaa se, miten oppilaitos hahmottaa ja ilmentää suhdettaan toimintaympäristöönsä (kuva 1). Siirryttäessä kohti tulevaisuutta ennakoivaa ja yhteiskuntaa uudistavaa orientaatiota vahvistuu oppilaitoksen vuorovaikutus ja kumppanuus yhteistyötahojen kanssa, ja se muuttuu lopulta yhteiseksi kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Näin oppilaitos uudistuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. (Sterling 2003.) Orientaatioiden mukana laajenee myös näkökulma toimintaympäristöön: olemassa olevaa toisintavalla tasolla oppilaitoksen huomio keskittyy omaan organisaatioon, tulevaisuutta ennakoivalla tasolla fokus on paikallisessa ja alueellisessa toimintaympäristössä, ja yhteiskuntaa uudistavalla tasolla näkökulma avartuu vahvasti globaaliin ympäristöön.

Oppilaitoksen sisäinen muutos yhteiskunnan uudistajaksi on emergentti, oppilaitoksen toimijoista nouseva kehitysprosessi (Sterling 2003). Sen mahdollistaminen edellyttää johtajuutta, joka korostaa muun muassa yhteyksien synnyttämistä, kulttuurisen monimuotoisuuden edistämistä, vuorovaikutusta, vastuiden ja vapauksien antamista, myönteisyyden ruokkimista sekä jaettujen visioiden rakentamista (Seel 2006). Indikaattoreissa emergenssin mahdollisuudet vahvistuvat liikuttaessa  tulevaisuutta ennakoivan ja yhteiskuntaa uudistavan orientaation suuntaan.

Oppimiskäsityksen muutos on myös keskeinen orientaatioiden tunnusmerkki. Olemassa olevaa toisintavalla tasolla näkökulmana on yksilötason substanssitiedon ja -taitojen oppiminen. Tulevaisuutta ennakoivalla tasolla oppilaitoksessa vahvistuvat oppivan organisaation piirteet: mm. yhteisön oppiminen, käsitysten toimintatapojen kriittinen arviointi, systeeminen ajattelu ja jaettujen visioiden synnyttäminen (Senge 1990). Pyrkimyksenä on organisaation jatkuva uudistuminen. Yhteiskuntaa uudistavalla tasolla oppiminen laajenee verkostoihin ja oppimisesta tulee muutoksen tekemistä.Kuva 1. Oppilaitoksen toiminnan orientaatiota kuvastaa se, miten organisaatio hahmottaa suhteensa toimintaympäristöön.

Orientaatioiden kuvaukset tiivistettynä

Olemassa olevaa toisintavalla tasolla oppilaitos näkee itsensä yhteiskunnan toimijoista erillisenä organisaationa. Koulutus ymmärretään yksisuuntaisena prosessina, jossa oppilaitos tuottaa yhteiskunnalle normien määrittelemää osaamista. Palautekytkentä ja vuorovaikutus yhteiskunnan toimijoiden kanssa on heikkoa, eikä toiminnan yhteiskunnallista viitekehystä hahmoteta kunnolla. Oppiminen nähdään yksilön oppimisena. Toiminnan tavoitteet ovat kaventuneet talouteen ja tehokkuuteen.

Tulevaisuutta ennakoivalla tasolla oppilaitos mieltää koulutuksen vuorovaikutteisena systeeminä yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Oppilaitos tuottaa osaamista yhteiskunnan ja työelämän tarpeista lähtien. Oppilaitos tuntee hyvin toimintaympäristönsä, ennakoi sen muutoksia ja reagoi niihin. Globaalin tason kysymysten hahmottaminen on kuitenkin edelleen puutteellista. Oppimiskäsitys laajenee yksilötasosta yhteisölliseen oppimiseen. Toiminnan tavoitteissa korostuvat laatu ja asiakaslähtöisyys.

Yhteiskuntaa uudistavalla tasolla oppilaitos toimii yhteiskunnassa tapahtuvan elinikäisen oppimisen edistäjänä. Oppilaitoksen tavoitteena on tuottaa yhteiskuntaan uusia kestävää tulevaisuutta edistäviä ratkaisuja yhdessä kumppaniverkostonsa kanssa. Yhteiskunta, koulutus ja oppijat hahmotetaan osana globaalia yhteisöä ja biosfääriä, ja oppiminen ja tulevaisuuden rakentaminen tapahtuvat tämän ymmärryksen pohjalta (ekososiaalinen systeemi). Oppimiskäsitys laajenee yksilöistä ja yhteisöistä verkostoihin. Toiminnan tavoitteissa korostuu yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Indikaattoreiden osa-alueet

Indikaattorit käsittelevät seuraavaa kymmentä kestävän kehityksen kannalta keskeistä oppilaitoksen toiminnan osa-aluetta, jotka tunnistettiin keväällä 2018 järjestetyissä asiantuntijatyöpajoissa:

Lataa tästä indikaattoriviitekehys:

Indikaattorit_viitekehys_100220 (Versio 10.2.2020)

Lähteitä

Seel, R. (2006). Emergence in Organisations.

Senge, P. (1990). The Fifth Discipline. Currency Doubleday. New York.

Sterling, S. (2003). Whole Systems Thinking as a Basis for Paradigm Change in Education: explorations in the context of sustainability. PhD thesis. Bath: Centre for Research in Education and the Environment, University of Bath.