3) Vahva kestävyysajattelu yhteiskuntien rakentamisen perustana

Kestävyystutkimuksessa on korostettu viimeisten vuosikymmenten aikana vahvan kestävyysajattelun tärkeyttä. Sen lähtökohtana on kestävän kehityksen ulottuvuuksien hierarkkinen rakenne, jossa talous nähdään alisteisena sosiaaliselle ja ekologiselle kestävyydelle. Vahvan kestävyysajattelun taustalla on sosio-ekologinen systeemiajattelu, jossa ihmiset, yhteisöt, taloudet, yhteiskunnat ja kulttuurit ymmärretään biosfäärin sisäkkäisinä järjestelminä, jotka ovat täysin riippuvaisia siitä ja kehittyvät yhdessä sen kanssa (Folke ym. 2016).

Yhteiskunnat ja koko ihmiskunta ovat käytännössä täysin riippuvaisia siitä, että pystymme elämään planetaaristen rajojen sisällä. Toiminnallamme olemme ajaneet itsemme ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömään tilanteeseen. Suuri osa maailman väestöstä elää edelleen köyhyydessä kuluttaen reilusti riskirajoja vähemmän. Samaan aikaan läntisiä talouksia vaivaa moninkertainen ylikulutus. Yhteiskunnat voivat kukoistaa ja kehittyä ainoastaan ekologisesti kestävässä maailmassa (kuva 1). Sen saavuttaminen edellyttää taloutta ja globaalia yhteiskuntaa, joka toimii planetaaristen rajojen puitteissa ja jakaa oikeudenmukaisesti käytettävissä olevat resurssit.

Kuva 1. Yhteiskunnat ja koko ihmiskunta ovat käytännössä täysin riippuvaisia siitä, että pystymme elämään planetaaristen rajojen sisällä. (Kuva: valtioneuvoston kanslia.)

Agenda 2030 -tavoitteet uudessa hierarkiassa

YK:n maailmanlaajuiset kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030) on esitetty rinnakkain ”joulukalenterin” muodossa (kuva 2). Esitystapa korostaa Agenda 2030 -päätöslauselman lähtöajatusta siitä, että kestävän kehityksen eri ulottuvuudet on mahdollista tasapainottaa päätöksenteossa.

Kuva 1. Agenda 2030:n 17 maailmanlaajuista kestävän kehityksen tavoitetta.

Agenda 2030:n esitystapa ohjaa reduktionistiseen ajatteluun, jossa monimutkaiset ja keskiriippuvaiset kestävyyskysymykset nähdään ratkaistavina osaongelmina. Näistä syistä tavoitteiden esitystapaa on myös kritisoitu. Stockholm Resilience Centren Pavan Sukhdeev ja Johan Rockström (2015) ovat esittäneet vaihtoehtoisen, vahvan kestävyysajattelun hierarkiaan perustuvan mallin Agenda 2030:n tavoitteiden jäsentämisestä (kuva 2). Mallin tavoitteena on uudistaa käsitys vallitsevasta kehitysparadigmasta siirtymällä pois nykyisestä sektoroidusta ajattelusta, jossa sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kehitys nähdään erillisinä kokonaisuuksina logiikkaan, jossa talous palvelee yhteiskuntaa planetaaristen rajojen puitteissa.

Mallissa Agenda 2030:n 17 tavoitetta on esitetty ”hääkakun” muotoisessa viitekehyksessä seuraavissa kolmessa kerroksessa:

• TASO 1: Planetaaristen rajojen määrittelemä perusta: tavoite 15) maanpäällinen elämä, tavoite 14) vedenalainen elämä, tavoite 6) puhdas vesi ja sanitaatio sekä tavoite 13) ilmastotekoja.
• TASO 2: Inhimillisen kehityksen tavoitteet: tavoite 1) ei köyhyyttä, tavoite 11) kestävät kaupungit ja yhteisöt, tavoite 16) rauhaa ja oikeudenmukaisuutta, tavoite 7) edullista ja puhdasta energiaa, tavoite 3) terveyttä ja hyvinvointia, tavoite 4) hyvä koulutus, tavoite 5) sukupuolten tasa-arvo ja tavoite 2) ei nälkää.
• TASO 3: Talouteen liittyvät tavoitteet: tavoite 8) ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, tavoite 9) kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria, tavoite 10) eriarvoisuuden vähentäminen sekä tavoite 12) vastuullista kuluttamista.

Kuva 2. Vaihtoehtoinen tapa Agenda 2030:n tavoitteiden hahmottamiseen planetaaristen rajojen muodostamassa hierarkkisessa viitekehyksessä. Biosfäärin kestävyyden turvaaminen nähdään ihmiskunnan elinehtona. Edistyksen päämääränä on globaalisti oikeudenmukainen inhimillinen kehitys. Talous on väline inhimillisen kehityksen edistämiseen planetaaristen rajojen puitteissa. (Rockström & Sukhdeev 2015. Credits: Azote Images for Stockholm Resilience Centre.)

Lähteitä

Folke, C., ym. (2016). Social-ecological resilience and biosphere-based sustainability science. Ecology and Society, 21(3), 41.

Rockström J., Sukhdeev P. (2016). How food connects all the SDG’s. Keynote speech at Stockholm EAT Food Forum 13.5.2016.

Suomen YK-liitto. Kestävän kehityksen tavoitteet – Agenda2030.

United Nations (2015). Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development, Resolution adopted by the General Assembly on 25 September 2015.