• Skip to main content
  • Skip to primary sidebar
  • Skip to footer

kestavakehitys

  • Etusivu
  • Säännöt
    • Kriteerit
      • Peruskoulut ja lukiot
      • Ammatilliset oppilaitokset
      • Vapaa sivistystyö
      • Fria bildningen
    • Sertifikaatin hakemisoikeus
    • Itsearviointi ja auditointi
    • Kriteerien arviointiperusteet
    • Sertifikaatin pisterajat
      • Peruskoulut ja lukiot
      • Ammatilliset oppilaitokset
      • Vapaa sivistystyö
    • Sertifikaatti ja Vihreä lippu
    • Korjaavat toimenpiteet
    • Sertifikaatin hakeminen
    • Sertifikaatin ylläpito
    • Sertifioinnin kustannukset
    • Sertifiointijärjestelmän ylläpito
    • Auditoijien pätevyys
  • Hakeminen
    • Peruskoulut ja lukiot
    • Ammatilliset oppilaitokset
    • Vapaa sivistystyö
    • Ulkoinen auditointi
    • Auditointien suositushinnat
    • Korjaavat toimenpiteet
    • Sertifikaattihakemus
  • Ylläpito
    • Vuosittainen itsearviointi
    • Sertifikaatin uusimisauditointi
    • Sertifikaatin raukeaminen
    • Tukea ja ohjausta sertifikaatin uusimiseen
  • Materiaalit
    • Peruskoulut ja lukiot
    • Ammatilliset oppilaitokset
    • Vapaa sivistystyö
    • Fria bildningen
    • Auditoinnin dokumentit
    • Sertifikaattihakemus
    • Sertifioinnin logo
  • Tuki
    • Kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden taustamateriaali
      • 1) Planetaariset rajat ovat uhattuna
      • 2) Toteutuuko talouskasvun irtikytkentä ympäristöhaitoista?
      • 3) Vahva kestävyysajattelu yhteiskuntien rakentamisen perustana
      • 4) Kohti kestävää hyvinvointia
      • 5) Viisi kärkeä kestävämpään kehitykseen
      • 6) Ekososiaalinen sivistys kestävän tulevaisuuden rakentajana
      • 7) Uudistavan oppimisen tarve
      • 11) Kestävän tulevaisuuden indikaattorit
      • 12) Oppilaitos, josta tuli yhteiskunnan uudistaja
    • Indikaattoreiden arvioinnin tukisivusto
      • Ammatilliset oppilaitokset
        • Indikaattori 1: Koulutuksen toteutus
        • Indikaattori 2: Kestävyystaitojen oppiminen
        • Indikaattori 3: Oppimisympäristöt
        • Indikaattori 4: Oppiva yhteisö ja kumppanuudet
        • Indikaattori 5: Oppilaitoksen ympäristövastuu
        • Indikaattori 6: Yhteisön hyvinvointi
        • Indikaattori 7: Oppilaitoksen strategia
        • Indikaattori 8: Johtaminen
        • Indikaattori 9: Henkilöstön osaaminen
        • Indikaattori 10: Toiminnan arviointi ja kehittäminen
    • Indikaattoripankki
      • 1.1 Ekologinen kestävyys
      • 1.2 Taloudellinen kestävyys
      • 1.3 Sosiaalinen kestävyys
      • 1.4 Sosiaalinen kestävyys (oppimisen tuki)
      • 1.5 Kulttuurinen kestävyys
      • 1.6 Muut yhteiskuntavastuun mittarit
      • 2.1 Henkilöstön hyvinvointi
      • 2.2 Opiskelijoiden hyvinvointi
      • 2.3 Työelämän palaute
    • Kestävän kehityksen ohjelma
    • Kestävän kehityksen teemat
    • Teemat keke-ohjelman rakentamisen tukena
    • Teemapankki: yleissivistävät oppilaitokset
    • Teemapankki: ammatilliset oppilaitokset
    • Koulutus ja ohjaus
  • Sertifikaatit
  • Auditoijalle
    • Auditoijien pätevyys
    • Mitä osaamista auditoijalta vaaditaan?
    • Auditoijan roolit ja ihmissuhdetaidot
    • Auditoinnin vaiheet
    • Haastattelujen suunnittelu
    • Haastattelukysymyksiä
    • Auditoijarekisterin rekisteri- ja tiesuojaseloste
  • Hankkeet
  • Yhteystiedot
logo-okka-vaaka
Lippu_Englanti Lippu_Ruotsi

Ohjeita itsearvioinnin toteutukseen

Ajankäyttö ja arvioinnin organisointi

Arviointi voidaan tehdä vaiheittain ja kriteerien osa-alueittain esimerkiksi yhden lukukauden kuluessa. Vähimmillään kaikkien kriteerien osa-alueiden arviointiin kannattaa varata aikaa 1-2 kuukautta, jolloin työ voidaan jaksottaa sopiviin eriin. Arvioinnin toteutusta varten nimetään arviointiryhmät kriteerin osa-alueittain (tarkemmat ohjeet itsearvioinnin kysymyslistojen yhteydessä).

Arvioinnin toteutukseen on tärkeää varata tarvittavat resurssit. Työn koordinoinnista vastaaville henkilöille (esim. keke-ryhmälle) tulee varata työaikaa prosessin eri vaiheisiin. Myös arviointiryhmien työhön tarvittava aika kannattaa etukäteen suunnitella (esim. työaikaa tai sovittujen suunnittelu-, kokous- tms. aikojen käyttäminen itsearviointiin).

Huom! On tärkeää, että kriteerien eri osa-alueiden arviointi tehdään ryhmissä, eikä niin, että yksi ihminen kokoaa tiedot lomakkeelle. Ryhmässä arvioinnin kautta saadaan kerättyä tietoa huomattavasti kattavammin ja osallistettua kouluyhteisön toimijoita arviointiprosessiin, joka on hyödyllinen oppimiskokemus.

Kannattaa myös muistaa, että auditoija haastattelee auditoinnissa laajasti oppilaitoksen eri toimijoita itsearvioinnin vastausten pohjalta. Kysymyksiin on huomattavasti helpompi vasta, kun on itse ollut arviointia tekemässä.

Arvioinnin käynnistäminen

Itsearviointi on hyvä käynnistää asian esittelyllä esimerkiksi henkilöstökokouksen tai koulutustilaisuuden yhteydessä. Tilaisuuden voi organisoida oppilaitoksen kestävän kehityksen ryhmä. Henkilöstölle esitellään arvioinnin tavoitteet, vaiheistus ja aikataulut sekä henkilöstön rooli arvioinnin toteutuksessa. Samalla tuodaan esille arvioinnin hyöty oppilaitoksen toiminnan ja jokaisen oman työn kehittämisen kannalta. Arvioinnissa ei siis ole kysymys pelkästään sertifikaatin tavoittelusta!

Arvioinnin toteutus ryhmissä

Arviointi kannattaa vaiheistaa siten, että arviointiryhmät pitävät esimerkiksi kaksi kokousta, joista ensimmäisessä käydään läpi itsearvioinnin kysymyslista ja selvitetään, miten arvioinnin tueksi tarvittava tieto kerätään. Kokousten välillä arviointiryhmien jäsenet kokoavat tietoa arviointia varten. Toisessa kokouksessa täytetään yhdessä itsearvioinnin kysymyslista, tehdään oppilaitoksen pisteytys sekä laaditaan yhteenveto vahvuuksista ja kehittämiskohteista.

Tulosten käsittely

Vaikka itsearviointi tehtäisiin sertifikaatin hakemista varten, on tärkeää, että arvioinnin tuloksia käsitellään oppilaitoksessa ja niitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Hyvä tapa tulosten käsittelylle on varata asialle aikaa sopivassa yhteisessä tilaisuudessa, jossa on mahdollisimman laajasti läsnä eri henkilöstöryhmien ja mahdollisuuksien mukaan myös opiskelijoiden edustajia. Arviointiryhmät esittelevät yhteenvedot arvioinnin eri osa-alueilta.

Tuloksia voidaan käsitellä yhteisesti sopivissa ryhmissä henkilöstön ja opiskelijoiden kesken. Lisäksi varataan aikaa keskusteluun johtopäätöksistä, joiden pohjalta valitaan ehdotukset kehittämiskohteista. Johto on mukana käsittelemässä arvioinnin tuloksia ja kehittämisehdotuksia. Tuloksia hyödynnetään esimerkiksi seuraavan vuoden kestävän kehityksen ohjelman ja vuosisuunnitelman laadinnassa ja opetuksen kehittämisessä.

Primary Sidebar

Hae sertifikaattia

  • Peruskoulut ja lukiot
  • Ammatilliset oppilaitokset
  • Vapaa sivistystyö
    • Kestävän kehityksen kriteerit
    • Sertifikaatin pisterajat
    • Itsearviointi
      • Pika-arviointi
      • Itsearviointi sertifikaatin hakemista varten
      • Teemojen valinta
      • Ohjeita itsearvioinnin toteutukseen
      • Itsearvioinnin kysymyslistat
  • Ulkoinen auditointi
  • Auditointien suositushinnat
  • Korjaavat toimenpiteet
  • Sertifikaattihakemus

Footer

Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö
– OKKA-säätiö sr

Rautatieläisenkatu 6 A,
00520 Helsinki
okka-saatio.com
Y-tunnus 1098899-9

Säätiönjohtaja
Tuulikki Similä
040 765 2050
tuulikki.simila(at)okka-saatio.com

Suunnittelupäällikkö
Erkka Laininen
050 3729 195
erkka.laininen(at)okka-saatio.com

Toimistopalvelut
Rosa Hyvärinen, OAJ / VKY-palvelut
020 748 9679
okka-saatio(at)oaj.fi

Copyright © 2019 · Executive Pro on Genesis Framework · WordPress · Log in