Perustason kriteerit: johtaminen

7) Kestävän kehityksen teemat ovat osa koulun tavoitteita ja arvopohjaa.

Kriteerin selitys: Kestävän kehityksen teemat voivat näkyä koulun tavoitteissa ja arvopohjassa esimerkiksi pyrkimyksenä ympäristövastuullisuuteen ja ekologisen kestävyyden turvaamiseen, hyvinvoinnin, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen yhdessä kumppaniverkoston kanssa. On tärkeää, että arvoista ja niiden näkymisestä koulun toiminnassa keskustellaan henkilöstön ja oppilaiden kanssa, ja niiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti.

8) Koululla on kestävän kehityksen asioista vastaava työryhmä ja kestävän kehityksen työlle on annettu tarvittavat resurssit.

Kriteerin selitys: On tärkeää, että koulun kestävän kehityksen työtä koordinoi vastuullinen työryhmä, jossa on edustajia koulun eri toiminnoista. Työryhmä voi olla erillinen kestävän kehityksen ryhmä tai tehtävä voi olla annettu jollekin olemassa olevalle työryhmälle. Kestävän kehityksen työ edellyttää riittävää resursointia suunnitteluun, koordinointiin ja toiminnan arviointiin. Useilla kouluilla on kestävän kehityksen vastuuhenkilö, jolle on resursoitu osa työajasta tehtävää varten. Tavoitteena on, että pidemmällä aikavälillä koulun kaikki toiminta suuntautuu kestävyyttä edistäväksi ja osaksi jokaisen yhteisön jäsenen päivittäistä toimintaa.

9) Henkilöstön kestävyysosaamisen tarpeet on tunnistettu ja toimenpiteitä osaamisen kehittämiseksi on tehty.

Kriteerin selitys: Henkilöstön kestävyysosaaminen peilautuu eri henkilöstöryhmien työtehtäviin: opettaja tarvitsee yleistä perusosaamista kestävyyskysymyksistä ja osaamista oman opetusalansa kestävyysasioista. Lisäksi opettaja tarvitsee pedagogista osaamista kestävyystaitojen opettamisesta, ekososiaalisesta sivistyksestä ja uudistavasta oppimisesta. Muun henkilökunnan edustajien osalta korostuu oman ammatin työprosessin ympärille linkittyvä osaaminen: esimerkiksi kiinteistönhoitajan osaamiseen kuuluvat energia- ja materiaalitehokkuus, kiinteistöjärjestelmät, jätteiden lajittelu ja kierrätys sekä turvallisuusasiat. Osaamistarpeet voidaan tunnistaa esimerkiksi osaamiskartoituksilla tai kehittämiskeskustelujen yhteydessä. Osaamista voidaan kehittää koulun sisäisellä perehdytyksellä ja täydennyskoulutuksella.

10) Koulu on ottanut käyttöön kestävän kehityksen mittareita ja arvioinut kestävän kehityksen toimintaansa.

Kriteerin selitys: Kestävän kehityksen mittarit voivat olla määrällisiä mittareita kuten energian tai materiaalien kulutus, jätemäärät, tapaturmat ja kulttuuritapahtumien määrä tai laadullisia mittareita kuten henkilöstön ja oppilaiden hyvinvointikyselyt tai oppimistulokset. Oleellista on, että koulu valitsee käyttöönsä itselleen sopivat ja tarpeelliset mittarit, joilla voidaan seurata tavoitteiden toteutumista ja pitkäaikaista kehitystä. Myös kestävän tulevaisuuden indikaattorit toimivat mittareina. Ne antavat laajempaa ja yleisemmän tason laadullista aineistoa arvioinnin tueksi. On tärkeää, että näiden indikaattoreiden lisäksi koululla on käytössään edellä mainittuja tarkemman tason mittareita, joista osa on määrällisiä. Kestävän kehityksen mittareiden antamaa tietoa hyödynnetään toiminnan arvioinnissa. Oleellista on määrällisen ja laadullisen tiedon käsittely johdon, henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Arviointikeskustelun pohjalta voidaan tunnistaa kehittämiskohteet, joita hyödynnetään toiminnan kehittämiseen.

Kestävän kehityksen mittareita löydät indikaattoripankista.