Hiilineutraalius

Maailman valtiot sitoutuivat Pariisin ilmastokokouksessa tavoittelemaan globaalilla tasolla hiilineutraaliutta vuosisadan puoliväliin mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että kasvihuonekaasupäästöt ovat saman suuruiset kuin globaalin maankäyttösektorin hiilensidonta (metsät, maatalousmaat ja kosteikot). Antti Rinteen hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali jo vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi Suomen tulee vähentää päästöjä vuoteen 2035 mennessä noin 70 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Tällöin päästöjä on jäljellä vuositasolla noin 21,4 Mt, ja maankäyttösektorin nettonielun on oltava vähintään tämän päästömäärän suuruinen. Hiilineutraalius on ainoastaan välitavoite ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ilmakehässä jo olevia ja sinne tulevina vuosikymmeninä päästettäviä kasvihuonekaasuja on pystyttävä poistamaan ilmakehästä, jotta maapallon lämpeneminen voidaan pitää hallinnassa. Siksi maailman valtioiden tulee tämän vuosisadan puolivälin jälkeen pyrkiä hiilinegatiivisuuteen, jolloin hiilinielut ovat päästöjä suuremmat.

Suomessa hiilineutraaliuden saavuttamisen kriittisiksi tekijöiksi on arvioitu energian käytön tehostamista yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, uusiutuvan energian merkittävää lisäystä ja energiajärjestelmän sähköistymistä. Lisäksi tarvitaan keinoja, joilla hiilidioksidia poistetaan ilmakehästä. Metsien hiilinielujen ylläpitäminen ja vahvistaminen ovat tässä tärkeässä roolissa. Bioenergian käytön yhteydessä toteutettava hiilidioksidin talteenotto ja varastointi voi nousta tulevaisuuden keinoksi (VTT:n ja Syken selvitys 2019).

Oppilaitokset voivat omalla toiminnallaan näyttää suuntaa kohti hiilineutraaliutta ottamalla käyttöön päästöjä vähentäviä ja hiilinieluja vahvistavia ratkaisuja. Merkittävä tekijä on erityisesti oppilaitoksen käyttämän energian alkuperä sekä energiansäästötoimenpiteet, joita voidaan edistää tehokkaasti remonttien ja uudisrakentamisen yhteydessä. Oppilaitokset voivat lisätä uusiutuvan energian käyttöä sähkössä ja lämmityksessä ja pyrkiä vaikuttamaan paikallisiin energiaratkaisuihin. Kuntatason ratkaisuja edistetään vahvimmin Hinku-kunnissa.

Oppilaitoksen toimintaan liittyy usein myös paljon liikkumisen tarpeita. Oppilaitos voi ottaa käyttöön biokaasu- tai sähköautoja, joilla tehdään työtehtäviin liittyvät matkat. Pidempiä työmatkoja varten voidaan laatia periaatteet vähäpäästöisten kulkuvälineinen käytöstä. Henkilökuntaa ja oppilaita voidaan kannustaa tekemään työmatkansa jalan, polkupyörällä tai julkista liikennettä käyttäen. Myös elintarvikehankinnat ovat merkittävä hiilipäästöjen lähde. Joidenkin oppilaitosten toiminta mahdollistaa hiilineutraaliusnäkökulman yhdistämisen koulutukseen (esimerkiksi biokaasun, tuulivoiman tai aurinkosähkön tuotanto, ravintola-alan tuotanto, hiiltä sitovien viljelysmenetelmien käyttö, hiilinielujen huomioon ottaminen metsänhoidossa, ym.).

Lisätietoa:
Hyria koulutus laski hiilijalanjälkensä
Miten Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2040 mennessä? (VTT:n ja Syken selvitys)
Hiilineutraali Suomi – Hinku-verkosto

 

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi