9) Kestävän tulevaisuuden ammattiosaaminen

Mistä koostuu kestävän tulevaisuuden ammattiosaaminen? Jos tavoitellaan yhteiskunnan ja työelämän uudistumista, riittääkö enää omiin työtehtäviin liittyvä ammattitaito? Kestävän tulevaisuuden indikaattoreissa kestävän tulevaisuuden osaamisella viitataan osaamisen, joka koostuu työprosessin hallintaan, työyhteisössä toimimiseen, toimintaympäristön tuntemukseen ja globaaliin ulottuvuuteen liittyvästä osaamisesta (kuva 1). Työprosessiin ja toimintaympäristöön liittyvä osaaminen saa oman tulkintansa eri ammattialojen erityispiirteiden kautta. Samoin erilaiset työtehtävät edellyttävät eri tavoin painottuvaa osaamista. Työyhteisössä toimimisen taidot ovat suurelta osin geneerisiä, yleisiä taitoja, samoin kuin globaaliin ulottuvuuteen liittyvät taidot.

Kuva 1. Kestävän tulevaisuuden indikaattoreissa kestävän tulevaisuuden ammattiosaamisella joka koostuu työprosessin hallintaan, työyhteisössä toimimiseen, toimintaympäristön tuntemukseen ja globaaliin ulottuvuuteen liittyvästä osaamisesta. Uudistava oppiminen edellyttää oppimisen ulottuvuuksien laajentamista toimintaympäristön tuntemukseen ja globaaliin ulottuvuuteen. Kuva Erkka Laininen.

Ammatillisessa koulutuksessa painottuu vahvasti työprosessin hallinta, joka on keskiössä myös työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Työelämän näkökulmasta vähintään yhtä tärkeitä taitoja ovat geneeriset työyhteisötaidot, kuten kriittinen ajattelu ja tiedon arviointi, ongelmanratkaisutaidot, itseohjautuvuus, oppimiskyky, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä luovuus ja innovaatiokyky (World Economic Forum 2016; Opetushallitus 2019). Nämä ovat keskeisiä taitoja myös kestävän tulevaisuuden rakentamisen näkökulmasta. Näyttää siltä, että kestävyysongelmien ratkaisuun tarvitaan myös yhä enemmän toimintaympäristön muutosten tunnistamista ja uusien teknologioiden, järjestelmien ja käytäntöjen tuntemusta. Esimerkkejä tästä ovat  kiertotalous, päästötön energia, elinkaariajattelu ja oman ammattialan etiikka ja vastuullisuus.

Suomalainen ammatillinen koulutus ei näytä työelämän näkökulmasta painottavan riittävän vahvasti kestävän kehityksen osaamista ainakaan tekniikan aloilla: ”Kansainväliset organisaatiot asettavat opiskelijoiden valmentamisen vihreän talouden periaatteisiin keskeiseksi tavoitteeksi, mutta suomalaisen ammatillisen koulutuksen kehityksessä se ei näytä olevan keskiössä (Warren 2019).” Myös Osaamisen ennakointifoorumissa tunnistettiin kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus keskeiseksi tulevaisuuden perustaidoksi etenkin teollisilla aloilla (Opetushallitus 2019).

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi toteutti vuonna 2015 valtakunnallisen ammatillisten perustutkintojen kestävän kehityksen oppimistulosten arvioinnin (Räkköläinen ym. 2017) Opiskelijoiden kestävän kehityksen osaamisen todettiin olevan keskimäärin hyvällä tasolla. Lähes puolet opiskelijoista oli kuitenkin sitä mieltä, ettei koulutus anna riittävän hyvin valmiuksia työelämän kestävän kehityksen osaamistarpeisiin. Opiskelijat kokivat oppineensa kestävän kehityksen taitoja eniten työpaikalla, kotona ja vapaa-ajalla ja vähemmän opetuksen yhteydessä. Kestävän kehityksen heikoin osaamisalue oli ekologisen kestävyyden osaaminen, joka myös toteutui heikoimmin opetuksessa. Arvioinnin perusteella kestävän kehityksen tietopohja yhdistyi puutteellisesti ammattitaidon oppimiseen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Tuloksista nousivat esille oppimistulosten merkittävät erot eri koulutusalojen välillä. Parhaat oppimistulokset syntyivät humanistisella ja kasvatusalalla ja kulttuurialalla. Heikoimpia tulokset olivat tekniikan ja liikenteen alalla.

Uudistava oppiminen haastaa ammattikoulutuksen

Uudistavan oppimisen näkökulmasta Karvin arvioinnin tärkeä tulos on ekologisen kestävyyden tietopohjan ja osaamisen riittämätön painotus. Kestävyyskysymysten ymmärtäminen ja tulevaisuuden ratkaisujen rakentaminen edellyttävät ymmärrystä ekologisen kestävyyden välttämättömyydestä ja sen kytkennöistä yhteiskuntaan ja työelämään. Toinen tärkeä havainto on kestävän kehityksen tietopohjan soveltaminen työprosessiin ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, jota tulisi laajentaa työpaikan käytäntöjen kehittämiseen työssäoppimistehtävien avulla. Parhaimmillaan tämä voi laajentua oppilaitoksen ja työelämän kehittämiskumppanuudeksi, joka synnyttää uusia innovaatioita yhteiskuntaan.

Näyttää siltä, että kestävä kehitys on ajuri, joka muuttaa nopeasti työelämän rakenteita. Tässä uudistumisessa ammatillisen koulutuksen on haasteellista pysyä mukana (kuva 2). Uusia osaamistarpeita syntyy koulutusaloja läpileikkaaviin prosesseihin kuten kiertotalouteen. Toisaalta nykyisten ammattien osaamisperusta voi mennä nopeasti täysin uusiksi. Mitä on esimerkiksi logistiikka-alan osaaminen, kun kuljettajia ei enää tarvita ajoneuvojen automatisoituessa? Ammatillisen koulutuksen tulisi myös antaa opiskelijoille entistä paremmat valmiudet luoda itse oma työnsä. Tulevaisuus voi synnyttää paljon uutta paikallistalouteen kytkeytyvää työtä, ainakin jos uskomme luvussa 5 kuvattuun yhteiskunnalliseen muutokseen, jossa korostuvat työn jakaminen, merkityksellisyys sekä hyvinvoinnista ja ekosysteemien kestävyydestä huolehtiminen.

Uudistava oppiminen haastaa osaamisen laajentamisen myös globaaliin ulottuvuuteen (kuva 1). Millaista osaamista tarvitsemme keskeisten kestävyyshaasteiden – ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen ylikulutuksen ja luonnon monimuotoisuuden heikentymisen – ratkaisemiseen? Kuten luvuissa 2-5 on kuvattu, ongelmat eivät ratkea ilman perustavanlaatuista yhteiskuntamme rakenteiden uudistamista. Olisiko ammatillisen koulutuksen tehtävänä valmentaa opiskelijoita myös uudistamaan yhteiskunnan ja työelämän rakenteita – sekä työelämän ammattilaisena että kansalaisena? Mitä ekososiaalisen sivistyksen osaamisen tarkoittaisi ammatillisen koulutuksen viitekehyksessä? Tämänkaltaisen uudistavan oppimisen tarvetta edes Osaamisen ennakointifoorumi ei näytä tunnistavan (Opetushallitus 2019).Kuva 2. Nopea yhteiskunnallinen muutos ja kestävä kehitys uudistavat työelämää. Uusia osaamistarpeita voi syntyä esimerkiksi koulutusaloja läpileikkaaviin prosesseihin (kiertotalous) tai alan automatisaation myötä (logistiikka). Koulutuksen tulisi antaa opiskelijalle entistä vahvemmat valmiudet myös täysin uuden työn luomiseen. Kuva Erkka Laininen.

Lähteet

Opetushallitus (2019). Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2019:3.

Räkköläinen, M., ym. (2017). Kestävän kehityksen osaaminen, opetus ja koulutuksen järjestäjän toiminta ammatillisissa perustutkinnoissa. Julkaisut 12:2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Warren, F. (2019). Spotlight: Tekniikan alojen ammatillinen koulutus. Hundred Research Repoort #005.

World Economic Forum (2016). The 10 skills you need to thrive in the Fourth Industrial Revolution