EFQM Kumppanuudet ja resurssit

Erinomaiset organisaatiot suunnittelevat ja hallitsevat ulkoisia kumppanuus- ja toimittajasuhteita sekä sisäisiä resursseja, jotka tukevat organisaation strategiaa, toimintaperiaatteita sekä prosessien tehokasta toimintaa. Erinomaiset organisaatiot hallitsevat toimintansa ympäristö- ja yhteiskunnalliset vaikutukset vastuullisesti. (EFQM Excellence Model)

4 a. Miten kestävä kehitys otetaan huomioon ulkoisten kumppanuus- ja toimittajasuhteiden hallinnassa?


KESTÄVÄN KEHITYKSEN KUMPPANUUKSIEN HALLINTA

ERINOMAISUUDEN TUNNUSMERKKEJÄ
Johto/organisaatio tunnistaa yhteistyökumppanit, joilta voidaan hankkia lisää kestävän kehityksen osaamista ja hyödyntää sitä opetuksen laadun sekä organisaation toimintakulttuurin ja teknisten ratkaisujen kehittämisessä.

ESIMERKIT TOIMINNASTA

     Johto/organisaatio

  • sisällyttää kestävän kehityksen näkökulman ja strategiset tavoitteet sidosryhmäanalyseihin ja potentiaalisten kumppaneiden tunnistamiseen
  • sisällyttää kestävän kehityksen näkökulman ja aiheet työelämäyhteistyöhön
  • tunnistaa koulutusaloittain ja tutkinnoittain yhteistyötahoja, joita voidaan hyödyntää tutkintojen kestävän kehityksen aiheiden opetuksen tukena
  • tunnistaa yhteistyötahoja, joiden kanssa voidaan käynnistää kestävän kehityksen aiheisiin liittyvää hanketoimintaa
  • tunnistaa yhteistyötahoja, joiden asiantuntemusta voidaan hyödyntää kestävän kehityksen edistämiseen organisaation toimintakulttuurissa ja kiinteistöissä, esimerkiksi
    • henkilöstön ja/tai opiskelijoiden hyvinvointi
    • oppilaitoksen turvallisuus
    • ympäristövastuulliset toimintatavat, esim. jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, energiansäästö
    • energiatehokkuus
    • jätehuollon kehittäminen
  • arvioi kumppaneiden osaamista ja niiden tuomaa lisäarvoa organisaatiolle sekä organisaation mahdollisuuksia tarjota lisäarvoa kumppanille
  • valitsee analyysin pohjalta kumppanit, jotka tukevat parhaiten yhteiskuntavastuun ja kestävän kehityksen strategioita ja tavoitteita ja käynnistää suunnitelmallisesti yhteistyötä niiden kanssa.

KESTÄVÄT HANKINNAT

ERINOMAISUUDEN TUNNUSMERKKEJÄ
Koulutuksen järjestäjä ottaa ympäristö- ja sosiaalisen vastuun huomioon hankintapolitiikassaan ja -ohjeistuksessaan sekä palvelusopimusten ja toimeksiantojen tekemisessä.

ESIMERKIT TOIMINNASTA

      Koulutuksen järjestäjä

  • hankkii osaamista kestävien hankintojen tekemisestä
  • perehdyttää hankinnoista vastaavan henkilöstönsä kestävien hankintojen tekemiseen
  • laatii ympäristö- ja sosiaalisen vastuun ohjeet omia hankintojaan varten
  • sisällyttää hankintaohjeisiin näkökulman hankinnan tarveharkinnasta
  • sisällyttää ympäristö- ja sosiaalisen vastuun kriteereitä tekemiinsä tarjouspyyntöihin
  • pyrkii vaikuttamaan ympäristö- ja sosiaalisen vastuun huomioimiseen hankintarenkaan toiminnassa (mikäli on mukana sellaisessa)
  • merkitsee ympäristö- ja sosiaalisen vastuun kriteerit täyttävät tuotteet kilpailutettujen, yhteishankittavien tuotteiden luetteloihin
  • edellyttää kiinteistöpalveluiden tuottajilta ympäristövastuullisten, turvallisten ja terveellisten työtapojen, materiaalien ja aineiden käyttöä sekä näyttöä vastuullisesta yritystoiminnasta
  • edellyttää ruokapalveluiden tuottajilta ympäristön kannalta ja eettisesti kestävien raaka-aineiden suosimista sekä näyttöä vastuullisesta yritystoiminnasta
  • käy vuoropuhelua ulkoisten palveluntuottajien kanssa ympäristövastuullisten ja sosiaalisesti vastuullisten käytäntöjen kehittämiseksi.

4 b. Miten kestävä kehitys otetaan huomioon taloudellisten resurssien hallinnassa?


KESTÄVÄ TALOUS

ERINOMAISUUDEN TUNNUSMERKKEJÄ
Koulutuksen järjestäjä hallinnoi taloudellisia resursseja pitkäjänteisellä perspektiivillä ottamalla huomioon talouden tasapainon ja riskienhallinnan sekä taloudellisten päätösten vaikutukset henkilöstöön, opiskelijoihin, ympäristöön ja yhteiskuntaan.

ESIMERKIT TOIMINNASTA

      Koulutuksen järjestäjä

  • hyödyntää tehokkaasti ennakointitietoa toimintaympäristön, koulutustarpeiden ja rahoituksen kehityksestä taloutensa suunnittelun ja hallinnan perustana
  • arvioi taloudellisten päätösten vaikutuksia pitkällä aikavälillä ja pyrkii kestäviin ratkaisuihin ainoastaan lyhyellä tähtäimellä taloutta hyödyttävien vaihtoehtojen sijaan (esimerkiksi henkilöstövoimavaroihin liittyvät ratkaisut, kiinteistöjen korjaukset ja ylläpito)
  • ottaa huomioon investointipäätöksissään investoinnin koko elinkaaren kustannukset, riskitekijät sekä vaikutukset ympäristöön ja hyvinvointiin
  • asettaa kiinteistöjen perusparannusten ja uudisrakentamisen tärkeäksi tavoitteeksi energiatehokkuutta parantavien ratkaisujen hyödyntämisen
  • asettaa energia- ja materiaalitehokkuuden, huollettavuuden ja pitkäikäisyyden laitehankintojen kriteereiksi
  • hyödyntää tilojen, laitteiden ja materiaaleihin käytön suunnittelussa ratkaisuja, joiden avulla voidaan parantaa niiden käyttöastetta sekä lisätä energia- ja materiaalitehokkuutta
  • valitsee sähkön- ja lämmöntuotantonsa energianlähteeksi uusiutuvan energian
  • sisällyttää mittaristoonsa indikaattoreita, joiden avulla voidaan seurata talouden pitkän ajan kestävyyttä ja tasapainoa
  • yhdistää sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun raportoinnin talousraportointiinsa.

4 c. Miten kestävä kehitys otetaan huomioon rakennusten, laitteistojen, materiaalien ja hallinnassa?


FYYSISTEN RESURSSIEN HALLINTA

ERINOMAISUUDEN TUNNUSMERKKEJÄ
Koulutuksen järjestäjä ottaa ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmat huomioon hallitessaan kiinteistöjä, laitteistoja ja materiaaleja. Oppimisympäristöjen käytännöt ja teknologia tukevat koulutusten kestävän kehityksen osaamistavoitteiden saavuttamista. Koulutuksen järjestäjä tuntee toimintansa ympäristö- ja yhteiskunnalliset vaikutukset ja niiden hallintaan liittyvät vaatimukset. Koulutuksen järjestäjällä on tavoitteet, suunnitelmat, ohjeet ja mittarit, joiden avulla ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia hallitaan ja seurataan.

ESIMERKIT TOIMINNASTA

     ENERGIATEHOKKUUS

     Koulutuksen järjestäjä

  • seuraa rakennusten ja tilojen kuntoa sekä energian- ja vedenkulutusta ja puuttuu havaittuihin korjaustarpeisiin ja kulutuspoikkeamiin
  • kartoittaa rakennusten ja järjestelmien energiatehokkuutta ja parantamismahdollisuuksia energiakatselmusten avulla
  • asettaa kiinteistöjen perusparannusten ja uudisrakentamisen tärkeäksi tavoitteeksi energiatehokkuutta parantavien ratkaisujen hyödyntämisen
  • huolehtii rakennusten lämmitysverkon perussäädöstä tilojen lämpötilojen optimoimiseksi
  • huolehtii kiinteistön ja sen taloteknisten järjestelmien ennakoivasta huollosta ja korjauksesta
  • valitsee sähkö- ja lämmitysenergiansa lähteeksi uusiutuvan energian
  • hyödyntää tilojen ja laitteiden käytön suunnittelussa ratkaisuja, joiden avulla voidaan parantaa niiden käyttöastetta sekä lisätä energiatehokkuutta
  • perehdyttää henkilöstön ja opiskelijat energiaa säästäviin toimintatapoihin, esimerkiksi
    • valaistuksen ja tietotekniikan käytön energiansäästöohjeet
    • tilojen ilmanvaihdon ja lämpötilojen säätö ja toiminta ongelmatilanteissa
    • ohjeet tehokkaasta veden käytöstä työtiloissa

     MATERIAALITEHOKKUUS

     Koulutuksen järjestäjä

  • laatii jätehuoltosuunnitelman, joka sisältää jätehuollon organisoinnin lisäksi toimenpiteet jätteen synnyn ehkäisemiseksi sekä materiaalien, koneiden ja laitteiden uudelleen käyttämiseksi ja kierrättämiseksi
  • perehdyttää henkilöstön ja opiskelijat jätteen synnyn ehkäisyyn sekä lajittelun ja kierrätyksen toteutukseen
  • organisoi kierrätysmateriaalien hyödyntämisen opetuskäytössä
  • varmistaa vaarallisten aineiden ja jätteiden säännösten mukaisten säilytystilojen organisoinnin, asianmukaiset merkinnät, hallinnan vastuut ja kirjanpidon
  • organisoi sähköisen oppimateriaalin käytön opetuksessa.

    TYÖTERVEYS- JA TURVALLISUUS

    Koulutuksen järjestäjä

  • kerää henkilöstöltä ja opiskelijoilta tietoa heidän käsityksestään mm. oppilaitoksen tilojen ja ympäristön turvallisuudesta, terveellisyydestä, ergonomiasta, viihtyisyydestä ja esteettömyydestä
  • kartoittaa fyysisen ympäristön turvallisuus- ja terveysriskit ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet riskien minimoimiseksi
  • varmistaa, että kaikissa oppilaitoksen tiloissa on toimivat ja vaatimusten mukaiset turvajärjestelmät ja turvavälineistö
  • toteuttaa ongelmien ilmetessä tarkempia selvityksiä tai tutkimuksia työympäristön terveysriskeistä, muun muassa
    • ilmanvaihto
    • lämpötila
    • kosteus
    • valaistus
    • ääniympäristö
    • homeongelmat, hajut ja pöly
    • terveydelle haitalliset aineet
    • tilojen ja kalusteiden ergonomia
  • ottaa todetut fyysisen ympäristön turvallisuuden, terveellisyyden, ergonomian, viihtyisyyden ja esteettömyyden parantamistarpeet huomioon investointisuunnitelmien laadinnan yhteydessä

     KULTTUURISET ARVOT

     Koulutuksen järjestäjä

  • ottaa huomioon kiinteistöjen ylläpidossa ja parannustoimenpiteissä rakennusten ja ympäristön kulttuuriset arvot ja niiden säilyttämisen.

     YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNNALLISTEN VAIKUTUSTEN HALLINTA

     Koulutuksen järjestäjä

  • on laatinut käytännöt, joilla se tunnistaa ympäristöasioihin, turvallisuuteen, hyvinvointiin liittyvät toimintaansa koskevat säännökset ja ylläpitää ajantasaista tietoa säännösten vaatimuksista
  • on laatinut em. säännösten edellyttämät suunnitelmat, ohjelmat ja ohjeet, joita se päivittää tarpeen mukaan
  • on asettanut tavoitteita ja määritellyt toimenteitä ympäristöön, turvallisuuteen, hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen vastuuseen liittyvien asioiden kehittämiseksi
  • on määritellyt vastuut ympäristöasioihin, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvien asioiden hallintaan
  • on huolehtinut henkilöstön ja opiskelijoiden perehdytyksestä ympäristöasioihin, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviin määräyksiin ja ohjeisiin
  • on ottanut käyttöön mittarit, joiden avulla seurataan ympäristöön, turvallisuuteen, hyvinvointiin ja yhteiskuntavastuuseen liittyvien vaatimusten ja tavoitteiden toteumista
  • on suunnitellut käytännöt ja ohjeet, joilla puututaan ympäristö-, turvallisuus- ja hyvinvointiasioissa havaittuihin poikkeamiin ja ongelmiin (esimerkiksi tapaturmat ja läheltä piti –tilanteet), ja varmistetaan tarvittavien korjaavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toteutuminen.

4 d. Miten kestävä kehitys otetaan huomioon teknologian hallinnassa?


KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ TEKNOLOGIA

ERINOMAISUUDEN TUNNUSMERKKEJÄ
Koulutuksen järjestäjä hyödyntää teknologisia järjestelmiä ja laitteita ympäristökuormituksen vähentämiseen sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin, työolosuhteiden ja oppimisen parantamiseen. Koulutuksen järjestäjä seuraa toimintaansa ja koulutusaloihinsa liittyvän teknologian kehitystä ja ottaa mahdollisuuksien mukaan käyttöön uusia kestävää kehitystä edistäviä ratkaisuja.

ESIMERKIT TOIMINNASTA

    Koulutuksen järjestäjä

  • ottaa käyttöön kiinteistöhallintajärjestelmän, jonka avulla voidaan keskitetysti seurata ja ohjata esimerkiksi oppilaitoksen lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmiä ja valaistusta
  • asettaa energia- ja materiaalitehokkuuden, huollettavuuden ja pitkäikäisyyden laitehankintojen kriteereiksi
  • perehdyttää ja ohjeistaa käyttäjät toimistolaitteiden virransäästöasetusten käyttöön ja laitteiden sammuttamiseen, kun niitä ei tarvita (ja seuraa ohjeiden noudattamista)
  • ottaa käyttöön tilahallinta- ja varausjärjestelmän, jonka avulla voidaan seurata ja ohjata tilojen käyttöä
  • ottaa käyttöön etäyhteydet ja kokoustekniikan, joiden avulla voidaan tehdä etätyöskentelyä ja järjestää verkkokokouksia
  • ottaa käyttöön liiketunnistimella varustettuja ja energiaa säästäviä valaisimia
  • ottaa käyttöön vettä säästäviä vesikalusteita
  • seuraa ammattialakohtaista teknologiaa ja ottaa opetuskäyttöön mahdollisuuksien mukaan eri ammattialojen parasta kestävän kehityksen teknologiaa
  • hyödyntää kestävän kehityksen aiheiden opetuksessa tietoteknologian mahdollisuuksia (esim. virtuaaliset oppimateriaalit, mobiiliteknologia)
  • ottaa käyttöön mm. fyysisen ympäristön ja tietoteknologian käytön turvallisuutta parantavia teknologisia järjestelmiä
  • huolehtii henkilöstön ja opiskelijoiden perehdytyksestä ja koulutuksesta kestävää kehitystä edistävän teknologian käyttöön.

4 e. Miten kestävä kehitys otetaan huomioon tiedon, tietämyksen ja tietopääoman hallinnassa?


KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIETOJÄRJESTELMÄT

ERINOMAISUUDEN TUNNUSMERKKEJÄ
Koulutuksen järjestäjä tunnistaa kestävän kehityksen asioiden hallinnan ja parantamisen vaatimukset tiedonhallinnan näkökulmasta ja yhdistää ne tietostrategiaansa ja tietojärjestelmiensä suunnitteluun.

ESIMERKIT TOIMINNASTA

     Koulutuksen järjestäjä

  • suunnittelee kestävään kehitykseen liittyvien toiminto- ja prosessikuvausten ja ohjeiden yhdistämisen tietojärjestelmiin käyttäjäystävällisellä tavalla
  • suunnittelee kestävän kehityksen mittareiden seurannan ja dokumentoinnin edellyttämät tiedonhallinnan ratkaisut
  • ottaa käyttöön kestävän kehityksen sähköisiä itsearviointijärjestelmiä ja suunnittelee arviointitiedon dokumentoinnin ratkaisut
  • suunnittelee kestävän kehityksen taitojen opetuksen suunnitteluun ja dokumentointiin liittyvät tietotekniset ratkaisut, esimerkiksi
    • oppimispolkujen kuvaaminen
    • opetusesimerkkien ja materiaalien tietopankki
  • suunnittelee kestävän kehityksen innovaatiotoimintaa ja jakamista tukevien yhteisöllisten tietoteknisten ratkaisujen toteutuksen
  • suunnittelee kestävän kehityksen tiedon hyödyntämisen tehokkaasti organisaation sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä
  • suunnittelee käytännöt, joilla kehityksen arviointitietoa voidaan hyödyntää tehokkaasti toiminnan kehittämiseen
  • perehdyttää henkilöstön ja opiskelijat tietojärjestelmien käyttöön.

 

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi