EFQM Prosessit

Erinomaisissa organisaatioissa suunnitellaan, hallitaan ja parannetaan prosesseja, tuotteita ja palveluita lisäarvon tuottamiseksi asiakkaille ja muille sidosryhmille.
(EFQM Excellence Model)

5 a. Miten kestävä kehitys yhdistetään prosessien suunnitteluun ja hallintaan?


KESTÄVÄ KEHITYS PROSESSIEN SUUNNITTELUSSA

ERINOMAISUUDEN TUNNUSMERKKEJÄ
Johto yhdistää kestävän kehityksen näkökulman ja tavoitteet prosessien suunnitteluun. Johto soveltaa prosessien suunnittelussa käytössään olevia kestävän kehityksen hallintajärjestelmiä. Henkilöstö osallistuu aktiivisesti prosessien kuvaamiseen.

ESIMERKIT TOIMINNASTA

     Johto ja henkilöstö

  • tunnistavat keskeisten prosessien yhteydet kestävän kehityksen eri näkökulmiin (ympäristö, talous, hyvinvointi, kulttuuri) sekä organisaation kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun strategiaan ja tavoitteisiin
  • tunnistavat sidosryhmien kestävän kehityksen näkökulmiin liittyvät tarpeet, jotka tulee ottaa huomioon prosessien suunnittelussa
  • tunnistavat kriittiset tekijät, jotka vaikuttavat kestävän kehityksen näkökulman toteutumiseen ydinprosesseissa, esimerkiksi
    • koulutusten suunnittelu
    • opetus ja ohjaus
    • palvelutoiminta
  • analysoivat edellä mainittuja kestävän kehityksen yhteyksiä ja kriittisiä tekijöitä ja varmistavat, että ne otetaan huomioon prosessien suunnittelussa
  • linkittävät käytössään olevien kestävän kehityksen hallintajärjestelmien vaatimukset prosessien suunnitteluun (esimerkiksi Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, ISO 14 001, OHSAS 18 001).

KESTÄVÄ KEHITYS PROSESSIEN KUVAUKSESSA

ERINOMAISUUDEN TUNNUSMERKKEJÄ
Johto yhdistää yhdessä henkilöstön kanssa kestävän kehityksen näkökulman ja tavoitteet ydin-, tuki- ja yhteistyö/toimittajaprosesseihin sekä niiden kuvauksiin, mittareihin ja toimintaohjeisiin toimintajärjestelmässä. Johto ja henkilöstö luovat tarvittavat tukiprosessit organisaation kestävän kehityksen näkökohtien hallitsemiseksi.

ESIMERKIT TOIMINNASTA

      a) KOULUTUSTEN SUUNNITTELU

      Koulutuksen järjestäjä

  • suunnittelee ja dokumentoi yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa ammatillisten perustutkintojen tutkintokohtaiset kestävän kehityksen a) sisältöjen ja taitojen opetuksen toteutustavat, b) työssäoppimisen toteutustavat, sekä c) ammattiosaamisen arvioinnin toteutustavat
  • varmistaa kestävän kehityksen ammattitaidon kattavan ja luotettavan arvioinnin näyttötutkinnoissa sisällyttämällä kestävän näkökulman tutkintojen järjestämisen prosessin eri vaiheisiin (näyttötutkintoon hakeutuminen, tutkintotilaisuuksien järjestäminen, tarvittavan ammattitaidon hankkiminen)
  • sisällyttää kestävän kehityksen oppimistavoitteita ja sisältöjä ei-tutkintotavoitteisiin ammatillisen lisäkoulutuksiin.
  • tunnistaa yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa ammatilliseen koulutukseen soveltuvia kestävän kehityksen tietojen, taitojen, arvojen ja asenteiden omaksumista tukevia opetusmenetelmiä ja oppimateriaaleja sekä suunnittelee niiden käyttöä perustutkintojen opetuksessa ja näyttötutkintojen valmistavassa koulutuksessa
  • kartoittaa perustutkintojen opetuksessa ja näyttötutkintojen valmistavassa koulutuksessa käytettävien oppilaitoksen ammatillisten oppimisympäristöjen kestävän kehityksen näkökohdat *) ja ottaa ne huomioon oppimisympäristöjen ja työkäytäntöjen suunnittelussa ja toimintaohjeissa.
    *) Oppimisympäristöjen kestävän kehityksen näkökohtia ovat ammattialan painotuksista riippuen esimerkiksi ympäristö-, turvallisuus-, hyvinvointi- tai kulttuuriset näkökohdat.

      b) KOULUTUSTEN TOTEUTUS

     Koulutusalan esimiehet ja opetushenkilöstö

  • varmistavat kestävän kehityksen sisältymisen opetukseen seuraamalla ja itsearvioimalla
    1. perustutkintojen opetuksen
    2. näyttötutkintojen valmistavan koulutuksen
    3. ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen kestävän kehityksen sisältöjen ja taitojen opetuksen toteutumista
  • sisällyttävät kestävän kehityksen oppimistavoitteet työssäoppimiseen esimerkiksi kestävän kehityksen teemoihin liittyvien oppimistehtävien avulla
  • seuraavat kestävän kehityksen tietojen ja taitojen oppimistuloksia esimerkiksi ammattiosaamisen näytöissä, työssäoppimisen yhteydessä, kirjallisilla tai suullisilla kokeilla, opiskelijoiden itsearvioinnilla tai projektien yhteydessä
  • ottavat käyttöön kestävän kehityksen tietojen, taitojen, arvojen ja asenteiden omaksumista tukevia opetusmenetelmiä ja oppimateriaaleja
  • kehittävät opetuksen sisältöjä ja opetusmenetelmiä opetuksen ja oppimistulosten arvioinnin tulosten pohjalta

     PROSESSIKUVAUKSIA

     OPPIMISEN TUKI

     Koulutuksen järjestäjä

  • tukee opintojen käynnistymistä esimerkiksi orientaatiojaksojen, ryhmäytymisen ja ryhmänohjauksen sekä henkilökohtaisten neuvonta- ja tukipalveluiden avulla
  • luo käytännöt, joiden avulla varmistetaan joustavien henkilökohtaisten oppimispolkujen rakentaminen ja opintojen ohjaus
  • luo käytännöt oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen
  • ottaa käyttöön erilaisten oppijoiden tarpeet huomioon ottavia pedagogisia lähestymistapoja ja toimintamalleja, joiden avulla voidaan tukea opiskelumotivaatiota ja oppimista (esimerkiksi työpajatoiminnan hyödyntäminen tutkinnon suorittamisessa)
  • luo käytännöt opiskelijoiden opintojen tukemiseen, esimerkiksi
    • erityisopetus ja tukiopetus
    • HOPS (henkilökohtainen opiskelusuunnitelma)
    • HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma erityisopetukseen otetulle)
    • opinto-ohjaus
    • tutoropiskelijat
    • opiskeluhuoltoryhmä
    • ryhmänohjaajat
    • pienryhmäopetus
    • arviointikeskustelut
    • tuetun asumisen projekti opiskelija-asuntolassa
    • yhteistyömallit huoltajien kanssa
  • luo tukimallit jatko-opintoihin ohjaukseen ja työpaikan hakemiseen.

     KESTÄVÄ KEHITYS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖSSÄ

     Koulutuksen järjestäjä kehittää ja ottaa käyttöön toimintamalleja, joiden avulla

  • työelämän toimijat voivat osallistua oppilaitoksen toiminnan ja koulutuksen kehittämiseen
  • tunnistetaan työssäoppimispaikan työ/oppimisympäristön soveltuvuus tutkinnon perusteiden mukaisten taitojen oppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen
  • varmistetaan työpaikkaohjaajien perehdytys perus/näyttötutkintojen kestävän kehityksen osaamistavoitteisiin sekä tuetaan kestävän kehityksen taitojen oppimista työpaikoilla
  • varmistetaan kestävän kehityksen ammattitaidon laadukas arviointi ammattiosaamisen näytöissä ja näyttötutkintojen tutkintotilaisuuksissa
  • hyödynnetään työssä oppimista välineenä työpaikkojen kestävän kehityksen käytäntöjen kehittämiseen (esimerkiksi oppimistehtävät)
  • kerätään palautetta työelämältä mm. opiskelijoiden kestävän kehityksen osaamisesta sekä oppilaitoksen tarjoamasta tuesta organisaation kehittämiseen.

     KESTÄVÄ KEHITYS INNOVAATIO- JA KEHITTÄMISTOIMINNASSA

     Koulutuksen järjestäjä

  • kannustaa henkilöstöä ja opiskelijoita luovaan ideointiin ja tuottamaan innovaatioita työelämän ja arjen kestävän kehityksen haasteiden ratkaisuun
  • mahdollistaa henkilöstölle uusimman tiedon hankkimisen oman ammattialan kestävän kehityksen teknologiasta ja ratkaisuista ja tukee niiden käyttöönottoa opetuksessa
  • luo oppimis- ja työympäristöjä, jotka mahdollistavat henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien yhteisen kestävää kehitystä edistävän oppimisen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan
  • osallistuu kestävän kehityksen hankkeisiin, joilla tuetaan esimerkiksi koulutuspalveluiden tai oppimisympäristöjen kehittämistä, kehitetään työelämän käytäntöjä tai luodaan ratkaisuja paikallisiin, alueellisiin, valtakunnallisiin tai kansainvälisiin kestävän kehityksen haasteisiin.

     KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

     Koulutuksen järjestäjä 

  • kerää systemaattisesti toiminnan ja sen vaikutusten kannalta keskeisiin kestävän kehityksen näkökohtiin liittyvää määrällistä ja laadullista arviointitietoa, joka a) kuvaa kestävän kehityksen asioiden hallinnan tasoa ja b) palvelee toiminnan kehittämistä
  • yhdistää kestävän kehityksen näkökulman henkilöstöltä sekä asiakkailta ja sidosryhmiltä kerättävään palautteeseen (opiskelijat, työelämä, kuntalaiset ym.)
  • osallistaa henkilöstön, opiskelijat ja soveltuvin osin sidosryhmät kestävän kehityksen arviointitiedon käsittelyyn esimerkiksi yhteisten kehittämispäivien tai -foorumeiden kautta
  • varmistaa kestävän kehityksen arviointitiedon ja johtopäätösten tehokkaan hyödyntämisen toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä, esimerkiksi:
    • kestävän kehityksen ohjelman päivittäminen
    • opetuksen ja tutkintojen järjestämisen kehittäminen
    • pedagoginen kehittäminen
    • henkilöstöstrategian ja opiskelijoiden hyvinvointia koskevien suunnitelmien päivittäminen
    • kumppanuuksien kehittäminen

      Prosessikuvaus: Kestävä kehitys toiminnan arvioinnin ja kehittämisen prosessissa

     TUKIPROSESSIT

     Koulutuksen järjestäjä

  • luo tarvittavat tukiprosessit/toimintokuvaukset organisaation kestävän kehityksen näkökohtien hallitsemiseksi, esimerkiksi
    • jätehuolto ja kierrätys
    • kiinteistöhallinta (energia ja vesi)
    • turvallisuusasioiden hallinta
    • henkilöstön hyvinvointi
    • opiskelijoiden hyvinvointi
    • kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy.
  • Hallinnan keinoja ovat esimerkiksi
    • tekniset ratkaisut
    • toimintamallit
    • vastuut, ohjeet ja perehdytys
    • seuranta, mittarit ja dokumentointi
    • poikkeamiin reagointi

     Prosessikuvaus: Jätteiden lajittelu ja kierrätys

5 b. Miten kestävä kehitys yhdistetään uusien koulutus- ja pavelutuotteiden kehittämiseen?


KESTÄVÄ KEHITYS TUOTEKEHITYKSESSÄ

ERINOMAISUUDEN TUNNUSMERKKEJÄ
Organisaatio hyödyntää tehokkaasti ennakointitietoa työelämän, yhteiskunnan ja asiakkaiden kestävään kehitykseen liittyvistä tarpeista uusien koulutus- ja palvelutuotteiden kehittämisessä. Organisaatio seuraa aktiivisesti ammatillisen koultuksen kansallista ja kansainvälistä kehitystä ja ennakoi tulevia muutoksia koulutuspalveluiden kehittämisessä.

ESIMERKIT TOIMINNASTA

     Organisaatio

  • tunnistaa ennakointitiedon pohjalta mahdollisia uusia kestävään kehitykseen liittyviä koulutustarpeita ja selvittää niiden potentiaalia asiakaskyselyiden avulla
  • hyödyntää tuotekehityksensä tukena sidosryhmien kanssa yhteistyössä toteutettavia kehittämishankkeita
  • kehittää ennakoivasti esimerkiksi tutkintojärjestelmien muutoksiin liittyviä uusia prosesseja ja oppimismenetelmiä
  • innovoi uusia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä, joilla voidaan parantaa kestävän kehityksen oppimista ja osaamista.

5 c. Miten kestävä kehitys yhdistetään koulutus- ja palvelutuotteiden markkinointiin?


KESTÄVÄ KEHITYS KOULUTUSTEN MARKKINOINNISSA

ERINOMAISUUDEN TUNNUSMERKKEJÄ
Johto/organisaatio kytkee kestävän kehityksen osaksi viestinnän ja markkinoinnin strategiaansa ja suunnittelee ja toteuttaa kestävän kehityksen argumentteihin pohjautuvaa markkinointia eri kohderyhmille. Asiakkaiden näkemyksiä markkinoinnista ja imagosta seurataan ja markkinointia kehitetään tulosten perusteella.

     Johto/organisaatio

  • ymmärtää kestävän kehityksen tekojen ja imagon tuoman lisäarvon oppilaitoksen ja koulutusten markkinoinnissa
  • nostaa kestävän kehityksen imagon ja koulutustarjonnan esiin organisaation verkkoviestinnässä, suoramarkkinoinnissa ja esitteissä
  • hyödyntää tehokkaasti visuaalista ja mielikuviin perustuvaa viestintää kestävän kehityksen argumenttien tukena
  • suunnittelee kestävän kehityksen argumenttien käytön sekä koulutusten ja palveluiden markkinoinnin kohderyhmittäin asikkaiden tarpeisiin perustuen (esim. nuorisoasteen opiskelijat, aikuisopiskelijat, yritysasiakkaat)
  • perehdyttää asiakaskontakteista vastaavan henkilöstön kestävän kehityksen hyödyntämiseen koulutuspalveluiden markkinoinnissa ja myynnissä
  • kytkee organisaation kestävän kehityksen imagoon, tuotteisiin ja markkinointiin liittyvän tiedon keräämisen asiakaspalautejärjestelmään
  • kehittää aktiivisesti kestävän kehityksen argumenttien ja tuotteiden hyödyntämistä markkinoinnissa palautteen perusteella.

5 d. Miten kestävä kehitys toteutuu ydinprosesseissa?


PROSESSIEN HALLINTA JA PARANTAMINEN

ERINOMAISUUDEN TUNNUSMERKKEJÄ
Johto varmistaa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen ja jopa ylittymisen ydinprosesseissaan johtamisen, vastuiden, riittävien resurssien ja prosessien hallinnan keinoin. Organisaatio parantaa jatkuvasti kestävän kehityksen suoritustasoaan kehitämällä ydin- ja tukiprosessejaan mittausten, itsearviointien ja benchmarkingin avulla.

ESIMERKIT TOIMINNASTA

     Johto

  • huolehtii erityisesti ydinprosessien (koulutusten suunnittelu, opetus ja ohjaus, henkilökohtaistaminen, näyttötutkintojen toteutus, palvelutoiminta, ym.) laadukkaasta toteutumisesta varmistamalla
    • vastuuhenkilöiden tehtävien määrittelyn, vastuut, valtuudet ja osaamisen/perehdytyksen tehtäviinsä sekä laadunhallintaan
    • prosessin laadunhallinnan toimivuuden (prosessien kuvaukset, toimintaohjeet, mittarit, tarvittavat lomakkeet, ym.)
    • riittävät resurssit (oppimisympäristöt, välineet, oppimateriaali)
    • katso esimerkkejä prosessikuvauksista kohdassa 5 a.
  • luo prosesseille kestävän kehityksen seurantamittareita, joiden avulla voidaan nopeasti reagoida prosessien toimimattomuuteen ja tehdä korjaavia toimenpiteitä, esimerkiksi
    • energiankulutuksen jatkuva seuranta
    • jätteiden lajittelun toimivuuden tarkkailu
    • päästöjen tarkkailu
    • opiskelijan kestävän kehityksen oppimisen seuranta
    • henkilöstön ja opiskelijoiden avoimet palautejärjestelmät
  • luo käytännöt, joiden avulla prosessien kestävän kehityksen suorituskykyä parannetaan järjestelmällisesti mittaustiedon ja toiminnan itsearvioinnin avulla
  • luo käytännöt, joiden avulla opiskelijat, työelämä ja muut tärkeät sidosryhmät voivat osallistua ydinprosessien kehittämiseen, esimerkiksi
    • palautejärjestelmät
    • opiskelijoiden ja henkilöstön yhteiset palaute- ja kehittämisfoorumit
    • keskustelut sidosryhmien kanssa
    • työelämän neuvottelukunnat tms. kehittämisfoorumit
  • luo käytännöt, joiden avulla prosessien hyviä kestävän kehityksen käytäntöjä voidaan tunnistaa ja levittää tehokkaasti organisaation sisällä
  • hyödyntää bencmarkingia parhaisiin organisaatioihin kestävän kehityksen prosessien kehittämisessä.

5 e. Miten kestävä kehitys yhdistetään asiakassuhteiden hallintaan ja kehittämiseen?

KESTÄVÄ KEHITYS ASIAKASSUHTEIDEN HALLINNASSA

ERINOMAISUUDEN TUNNUSMERKKEJÄ
Johto yhdistää kestävän kehityksen näkökulman asiakkaiden tarpeiden tunnistamisen, asiakaspalvelun, yhteydenpidon, opastamisen ja ohjauksen ja palautteen antamisen käytäntöihin ja prosesseihin.

ESIMERKIT TOIMINNASTA

     Johto/organisaatio

  • tunnistaa eri asiakasryhmien kestävään kehitykseen liittyvät tarpeet ja odotukset, esimerkiksi
    • opiskelijat: oppimisen ohjaus ja tuki, vaikuttamisen mahdollisuudet, hyvinvointiin liittyvät palvelut, oppimisympäristöjen ja teknologian laatu, jne.
    • työelämän edustajat: henkilöstön kestävän kehityksen koulutustarpeet, oppimisympäristöjen ja teknologian vastaavuus yritysten tarpeisiin, odotukset oppilaitoksen kestävän kehityksen käytännöistä, jne.
  • varmistaa, että asiakaspalvelutehtävissä toimivat työntekijät tuntevat organisaation kestävän kehityksen strategian ja tavoitteet sekä kestävän kehityksen koulutuspalveluiden tarjonnan
  • varmistaa, että koulutusprosessien omistajat käyvät jatkuvaa vuoropuhelua asiakkaiden kanssa ja huolehtivat heidän kestävään kehitykseen (ja muihin asioihin) liittyvien tarpeiden huomioon ottamisesta koko koulutusprosessin ajan
  • varmistaa, että oppilaitoksen henkilöstöllä on perustiedot toimintaympäristön kestävän kehityksen käytännöistä, jotta he pystyvät opastamaan opiskelijoita ja muita oppilaitoksessa vierailevia asiakkaita aina tarvittaessa, esimerkiksi
    • turvallisuusasiat
    • jätteiden lajittelu ja kierrätys
    • laitteiden ja järjestelmien energiaa säästävä käyttö
    • opiskelijan vastuut ja velvollisuudet
    • opastaminen tarvittaessa kestävän kehityksen eri osa-alueista vastaavien henkilöiden puheille
  • järjestää eri asiakasryhmille parhaiten sopivat ja asiakkaan kannalta helpot tavat palautteen antamiseen
  • kerää järjestelmällisesti asiakaspalautetta kestävän kehityksen asioiden toteutumisesta opetuksessa ja oppilaitoksen arjessa
  • käsittelee palautetietoa yhdessä asiakkaiden kanssa ja hyödyntää sitä toiminnan ja prosessien kehittämiseen
  • uusia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä, joilla voidaan parantaa kestävän kehityksen oppimista ja osaamista.

 

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi