Vuosittainen itsearviointi

Sertifikaatin ylläpito edellyttää oppilaitokselta vuosittaista itsearviointia, jossa tarkastellaan toiminnan tasoa sekä kestävän kehityksen ohjelman (kehittämissuunnitelman) tavoitteiden toteutumista ja päivitetään ohjelmaa. Oppilaitoksen tulee suunnitella  omista lähtökohdistaan mittareita ja käytäntöjä itsearvioinnin toteutukseen. Arvioinnin tulokset dokumentoidaan, jotta niitä voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Dokumentointi helpottaa myös keke-toiminnan tason ja jatkuvan parantamisen osoittamista auditoijalle. Suositeltavaa on, että kestävän kehityksen arviointi yhdistetään osaksi muuta oppilaitoksen toiminnan arviointia ja laadunarvioinnin käytäntöjä.

Vinkkejä arviointikäytännön suunnitteluun

1) Keke-ohjelman toteutumisen arviointi
On tärkeää, että kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet ovat mitattavia. Tavoitteiden toteutumista voidaan mitata esimerkiksi jätemäärän tai kulutuksen alenemisella, tilastoitujen kiusaamistapahtumien vähenemisellä tai vaikkapa henkilöstön työtyytyväisyyttä kuvaavan arvosanan parantumisella henkilöstökyselyssä.

Keke-ohjelman tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ovat oppilaitoksen keke-työn kehittämismittareita. Niiden perusteella esimerkiksi keke-työryhmä voi arvioida ohjelman tuloksellisuutta. Arvioinnissa tulee lisäksi kiinnittää huomiota ohjelman toimenpiteiden toteumiseen ja niiden vaikuttavuuteen sekä henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumiseen.

Malli kestävän kehityksen ohjelman kirjaamisesta:

Esimerkkejä kestävän kehityksen teemoihin liittyvistä mittareista ja indikaattoreista, joita voidaan käyttää keke-ohjelman tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa: Indikaattoripankki

2) Toimintatapojen vakiintumisen arviointi
Keke-työn tavoitteena on jatkuvasti parantaa oppilaitoksen ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen liittyviä käytäntöjä. Kestävien toimintatapojen vakiintumisen tulisi olla keke-ohjelman toteutuksen lopputuloksena. Jotta hyvät käytännöt pysyisivät yllä, tarvitaan ohjeistusta, henkilöstön ja opiskelijoiden perehdytystä sekä käytäntöjen toimivuuden seurantaa.

Vuosittaiseen toiminnan arviointiin kuuluu oppilaitoksen tärkeiden kestävän kehityksen käytäntöjen tarkastelu. Kriteerien teemapankissa on esimerkkejä eri teemoihin liittyvien toimintatapojen vakiinnuttamisesta.
Teemapankki, yleissivistävät oppilaitokset
Teemapankki, ammatilliset oppilaitokset

3) Seurantamittareiden kehitys
Keke-ohjelman tavoitteiden toteutumista kuvaavien kehittämismittareiden lisäksi oppilaitoksen tulisi valita kriteerien eri osa-alueisiin liittyviä seurantamittareita, joiden kehitystä seurataan vuositasolla pidemmällä aikavälillä. Seurantamittareiden tulisi liittyä oppilaitoksen keskeisiin keke-näkökohtiin, mutta niitä tarvitse olla kovin suurta määrää.

Esimerkkejä mahdollisista seurantamittareista: 1. Keke-työn suunnittelu  • Keke-työhön vuosittain budjetoidut resurssit (euroa) • Henkilöstön vuosittain saama keke-koulutus (henkilökoulutuspäivät) • Kestävän kehityksen sisällyttäminen tutkintojen opetuksen toteutussuunnitelmiin (%-osuus tutkinnoista) 2. Opetuksen toteutus  • Opiskelijoiden näkemys keke-asioiden käsittelystä opetuksessa (kurssi/päättökyselyn keskiarvo) • Kestävän kehityksen osaaminen ammattiosaamisen näytöissä (näyttöjen arvosanat) • Kestävään kehitykseen liittyvät tapahtumat, vierailut ym. opetuksessa (tapahtumien määrä) 3. Keke-teemojen toteutus  • Ekologinen ja taloudellinen kestävyys: – paperinkulutus (arkkia/opiskelija) – sekajätteen määrä (kg/opiskelija) – sähköenergian kulutus (kWh/opiskelija) • Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys: – tilastoitujen kiusaamistapausten määrä – työilmapiirikyselyn keskiarvo (henkilöstö/opiskelijat) – perinteisiin liittyvien / monikulttuurisuuteen liittyvien tapahtumien määrä Indikaattoripankin mittareita voidaan hyödyntää myös seurantamittariston suunnittelussa.

4. Uudet hyvät käytännöt, ongelmat ja kehittämistarpeet
Itsearvioinnissa tarkastellaan myös kokonaisuutena vuoden aikana keke-kriteerien eri osa-alueisiin liittyviä uusia hyviä käytäntöjä sekä esille nousseita ongelmia ja kehittämistarpeita.

Muistilista arviointikäytännön suunnitteluun • Valitse keke-ohjelman kehittämismittarit ja pitkän aikavälin seurantamittarit. • Suunnittele tiedon keräämisen ja käsittelyn tavat: kuka kokoaa mittaustiedon ja mikä ryhmä/mitkä ryhmät tekevät arvioinnin edellä mainituista kohdista 1-4, miten tietoa käsitellään henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa? • Varmista arvioinnin tulosten ja kehittämistarpeiden kirjaaminen. • Suunnittele, miten ja missä yhteydessä tunnistettuja kehittämistarpeita hyödynnetään toiminnan kehittämiseen: esim. keke-ohjelman/vuosisuunnitelman päivitys, opetuksen kehittäminen. Lomake keke-ohjelman kirjaamiseen • Kehitä oppilaitoksen keke-työn viestintää: työn tuloksista kerrotaan oppilaitoksen nettisivuilla ja vuosikertomuksessa, edistyksellisimmät oppilaitokset ovat jo julkaisseet erillisiä ympäristö/kestävän kehityksen raportteja.

Ulkoisten auditointien välivuosina oppilaitos voi halutessaan sopia sertifiointiauditoinnin toteuttaneen auditoijan kanssa kirjallisen palautteen antamisesta itsearvioinnista ja kestävän kehityksen työn edistymisestä.

HUOM! Keke-ohjelmien, vuosittaisen arvioinnin yhteenvetojen ja mittaustietojen huolellinen kirjaaminen on tärkeää myös sertifikaatin uusimisauditoinnin kannalta. Hyvän dokumentaation avulla auditoijalle on helppo osoittaa oppilaitoksen keke-työn jatkuvan parantamisen toteutuminen.