Systeeminen ajattelu
Maailmaa voidaan hahmottaa yksittäisten asioiden ja ilmiöiden kautta tai systeemisesti keskittymällä tarkastelemaan niiden välisiä yhteyksiä ja vuorovaikutuksia. Systeemiseen ajatteluun pätee vanha sanonta ”kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa”. Systeeminen ajattelu on keino ymmärtää paremmin meitä ympäröivää monimutkaista ja ennustamatonta todellisuutta. Maailma on täynnä systeemejä. Lähinnä meitä oleva systeemi on itse ihminen, joka on elävä, ajatteleva, kasvava, oppiva ja tunteva systeemi. Luonto on täynnä systeemejä: eliöiden muodostamat ekosysteemit, veden kiertokulku, ravinteiden kierto, ilmasto ja niin edelleen. Myös ihmisen luomat rakenteet ovat systeemejä. Esimerkiksi maailmankauppa, yhteiskunnat, talous, koulutus ja liikenne ovat sosiaalisia ja osin myös teknologisia systeemejä.
Systeeminen ajattelu on kestävän tulevaisuuden rakentamisen ja ekososiaalisen sivistyksen avaintaito. Kestävyyskysymysten kannalta oleellista on asioiden ja systeemien keskinäinen linkittyminen. Ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen todellisuus ovat toisiinsa kytkeytyneitä. Monet kestävyysongelmamme ovat seurausta siitä, ettemme ole hahmottaneet riittävästi näitä kytkentöjä ja ymmärtäneet niiden merkitystä. Toinen aikamme systeeminen ilmiö on globalisaatio, joka linkittää paikallisen ja globaalin todellisuuden vahvasti toisiinsa. Päivittäisillä valinnoillaan suomalainen kuluttaja vaikuttaa ihmisten elämään ja ympäristön tilaan maapallon toisella puolella.
Taiteen opetus tarjoaa laajasti mahdollisuuksia systeemisen ajattelun kehittämiseen. Taide ja sen ilmaisumuodot ovat väline asioiden välisten suhteiden ja vuorovaikutusten näkyväksi tekemiseen. Systeemisen ajattelun kehittämisessä on tärkeää myös ihmisen luovan ja intuitiivisen kapasiteetin hyödyntäminen. Monimutkaisia ongelmia on usein vaikeaa ellei jopa mahdotonta ratkoa täysin analyyttisesti. Kestävyyskysymyksissä ovat mukana myös arvot ja tunteet, jotka taipuvat kovin heikosti malleiksi. Asioiden hahmottamiseen ja parhaiden ratkaisujen löytämiseen tarvitaan siten loogisen ajattelun ja tunteiden yhdistämistä, jolloin voidaan puhua systeemisestä älykkyydestä.