Tukidian käsitteiden avauksia

Indikaattorissa 6 tarkastellaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista työ- ja opiskeluympäristöä oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta. Indikaattorin sisältö linkittyy indikaattoriin 3, jossa oppimisympäristöä tarkastellaan kestävyystaitojen oppimisen mahdollistajana.

a) FYYSINEN TYÖ- JA OPISKELUYMPÄRISTÖ

Fyysinen työ- ja opiskeluympäristö luo puitteet oppilaitosyhteisön hyvinvoinnille. Fyysisen ympäristön turvallisuuteen, terveellisyyteen  ja viihtyisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa:

• Tilojen ja pihaympäristön viihtyisyys ja esteettisyys
• Tilojen yleinen kunto
• Esteettömyys liikuntarajoitteisille (käytävät, luokat, sosiaalitilat, työpisteet, ym.)
• Sisäilmaston terveellisyys: ilmanvaihto, lämpötila, kosteus, valaistus, ääniympäristö, homeongelmat, hajut, pöly, terveydelle haitalliset aineet
• Luokkien, työtilojen ja työpisteiden kalusteiden ergonomia
• Fyysiset turvallisuusriskit (pihaympäristö, työtilat, kemikaalit, liikuntapaikat, opetustilanteet, työ- ja koulumatkat, ym.)
• Tilojen turvallisuus onnettomuus- ja hätätilanteissa
• Koneiden ja laitteiden turvallisuus
• Rauhalliset työskentelytilat opiskelijoille
• Oppilaiden ja henkilökunnan henkilökohtaiset säilytystilat
• Opettajien työskentely- ja sosiaalitilat
• Opetusvälineet ja -materiaalit (kunto, tekniset välineet, monipuoliset ja ajantasaiset materiaalit)

Lisätietoa:
Sosiaalinen kestävyys ja työsuojelu oppilaitoksissa  -hanke
(OKKA-säätiö ja Suomen ympäristöopisto SYKLI)
Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos (THL)
Hyvinvoivan oppimisympäristön malli (Saku ry)
Hyvinvoivan oppimisympäristön tarkistuslista (Saku ry)

b) HYVINVOINTIIN LIITTYVÄT SÄÄNNÖKSET JA SUUNNITELMAT

Oppilaitosyhteisön hyvinvointiin liittyviä säännösperusteisia suunnitelmia ovat muun muassa:

• Työsuojelun toimintaohjelma (työturvallisuuslaki)
• Pelastussuunnitelma (pelastuslaki)
• Tasa-arvosuunnitelma (laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta)
• Suunnitelma toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi (Yhdenvertaisuuslaki)
• Työterveyshuollon toimintasuunnitelma (työterveyshuoltolaki)
• Henkilöstön kehittämissuunnitelma (yhteistoimintalainsäädäntö)

Muita mahdollisia toimintaohjeita:

• Suunnitelma kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi
• Varhaisen puuttumisen toimintaohjeet
• Toimintaohjeet käyttäytymishäiriöiden, väkivallan, tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapausten varalta
• Kriisisuunnitelma

Lisätietoa:
Työsuojelu työpaikalla (Työturvallisuuskeskus)

c) PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN TYÖ- JA  OPISKELUYMPÄRISTÖ

Psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus ovat kiinteä osa oppilaitoksen työ- ja opiskeluympäristöä, johon kuuluvat myös fyysinen ja pedagoginen ympäristö (kuva alla). Psyykkisen työ- ja opiskeluympäristön ilmapuntari on oppilaitoksessa vallitseva henkinen ilmapiiri. Hyvä psyykkinen ympäristö rakentuu yhteisön jäsenten välisestä kunnioituksesta, luottamuksesta, tuesta, osallisuudesta ja vaikuttamisen mahdollisuuksista sekä yhteisössä valitsevasta turvallisuuden tunteesta. Psyykkinen työ- ja opiskeluympäristö on tiiviisti kytkeytynyt sosiaaliseen ympäristöön, joka syntyy yhteisön jäsenten välisistä suhteista, vuorovaikutuksesta ja yhteisöllisyyden kokemuksesta. Hyvä psykososiaalinen ympäristö on edellytys yhteisön hyvinvoinnille ja se on merkittävä oppimista tukeva voimavara.

d) IHMISTENVÄLISYYS JA AINEETON HYVINVOINTI

Ihmistenvälisyys on ekososiaaliseen sivistykseen kuuluva arvo, jonka keskiössä on ihmisyksilön mahdollisuus kuulua yhteisöihin ja tulla niissä hyväksytyksi omana itsenään. Koetun hyvinvoinnin tärkeimpiä tekijöitä ovat itsensä toteuttamisen mahdollisuudet sekä muilta ihmisiltä saatu ymmärrys ja tunnustus, jotka synnyttävät kokemuksen elämän merkityksellisyydestä. Ihmistenvälisyys tarjoaa vaihtoehdon materiaaliseen kulutukseen perustuvalle hyvinvoinnin tavoittelulle. Elämän hienoimmat hetket eivät palaudu materiaalisiin asioihin. Elämän merkityksellisyys syntyy aina suhteessa johonkin toiseen. Pohjimmiltaan ihminen haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi ja saada tunnustusta omasta arvokkuudestaan. Täysi ihmisyys on liittymistä muihin, toimimista muiden ja yhteisön hyväksi. Miten oppilaitos voisi ruokkia kohtaamisia ja merkityksellisyyttä synnyttävien kytkösten muodostumista ihmisten välille? Miten oppilaitoksen toimintakulttuuri vahvistaisi yhteisön jäsenten kykyä asettua toisen asemaan ja sitä kautta myötätunnon syntymistä?

Lisätietoa:
Ekososiaalinen sivistys kestävän tulevaisuuden rakentajana
Kohti kestävää hyvinvointia

e) MYÖTÄTUNTOKULTTUURI

Myötätunnossa on kolme osaa, jotka ovat 1) toisen kärsimyksen huomaaminen, 2) empatian herääminen toisen kärsimystä kohtaan ja 3) konkreettinen teko kärsimyksen lievittämiseksi. Myötätunto ei ole vain yksilön ominaisuus tai esimerkiksi vain opettajan ja oppilaan tai oppilaiden välinen asia. Myös yhteisöllä voi olla kyky myötätuntoon, jolloin voidaan puhua myötätuntokulttuurista. Sillä tarkoitetaan yhteisön tapaa huomata mielipaha ja toimia myötätuntoisesti mielipahan lievittämiseksi.

Käytännön esimerkkejä myötätuntokulttuurista ovat yhteisön päivittäiset rutiinit, joilla ihmiset kohdataan lämmöllä ja hyväksyvästi ja heidän tarpeensa huomioidaan. Myötätuntokulttuurissa on kysymys aidosta välittämisestä, jossa ihminen kohdataan omana itsenään ja arvokkaana yksilönä. Myötätuntokulttuuri perustuu avoimuuteen, yhdenvertaisuuteen ja luottamukseen siihen, että vaikeina hetkinä yhteisö antaa tukensa.

Lähde: Rajala, A., Lipponen, L., Pursi, A. & Abdulhamed, R. (2017). Miten myötätuntokulttuureja luodaan päiväkodeissa? Teoksessa Myötätunnon mullistava voima, toim. Anne Birgitta Pessi, Frank Martela ja Miia Paakkanen. PS-kustannus. Jyväskylä.