• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen

kestavakehitys

  • Etusivu
  • Säännöt
    • Kriteerit
      • Peruskoulut ja lukiot
      • Ammatilliset oppilaitokset
      • Vapaa sivistystyö
      • Fria bildningen
    • Sertifikaatin hakemisoikeus
    • Itsearviointi ja auditointi
    • Kriteerien arviointiperusteet
    • Sertifikaatin myöntämisperusteet
      • Peruskoulut ja lukiot
      • Ammatilliset oppilaitokset
      • Vapaa sivistystyö
    • Sertifikaatti ja Vihreä lippu
    • Korjaavat toimenpiteet
    • Sertifikaatin hakeminen
    • Sertifikaatin ylläpito
    • Sertifioinnin kustannukset
    • Sertifiointijärjestelmän ylläpito
    • Auditoijien pätevyys
  • Hakeminen
    • Peruskoulut ja lukiot
    • Ammatilliset oppilaitokset
    • Vapaa sivistystyö
    • Auditointien suositushinnat
    • Korjaavat toimenpiteet
    • Sertifikaattihakemus
  • Ylläpito
    • Vuosittainen itsearviointi
    • Sertifikaatin uusimisauditointi
    • Sertifikaatin raukeaminen
    • Tukea ja ohjausta sertifikaatin uusimiseen
  • Materiaalit
    • Peruskoulut ja lukiot
    • Ammatilliset oppilaitokset
    • Vapaa sivistystyö
    • Fria bildningen
    • Auditoinnin dokumentit
    • Sertifikaattihakemus
    • Sertifioinnin logo
  • Sertifikaatit
  • Tuki
    • Kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden taustamateriaali
      • 1) Planetaariset rajat ovat uhattuna
      • 2) Toteutuuko talouskasvun irtikytkentä ympäristöhaitoista?
      • 3) Vahva kestävyysajattelu yhteiskuntien rakentamisen perustana
      • 4) Kohti kestävää hyvinvointia
      • 5) Viisi kärkeä kestävämpään kehitykseen
      • 6) Ekososiaalinen sivistys kestävän tulevaisuuden rakentajana
      • 7) Uudistavan oppimisen tarve
      • 11) Kestävän tulevaisuuden indikaattorit
      • 12) Oppilaitos, josta tuli yhteiskunnan uudistaja
    • Indikaattoreiden arvioinnin tukisivusto
      • Ammatilliset oppilaitokset
      • Vapaa sivistystyö
      • Taiteen perusopetus
    • Indikaattoripankki
      • 1.1 Ekologinen kestävyys
      • 1.2 Taloudellinen kestävyys
      • 1.3 Sosiaalinen kestävyys
      • 1.4 Sosiaalinen kestävyys (oppimisen tuki)
      • 1.5 Kulttuurinen kestävyys
      • 1.6 Muut yhteiskuntavastuun mittarit
      • 2.1 Henkilöstön hyvinvointi
      • 2.2 Opiskelijoiden hyvinvointi
      • 2.3 Työelämän palaute
    • Kestävän kehityksen ohjelma
    • Kestävän kehityksen teemat
    • Teemat keke-ohjelman rakentamisen tukena
    • Teemapankki: yleissivistävät oppilaitokset
    • Teemapankki: ammatilliset oppilaitokset
    • Koulutus ja ohjaus
    • Ilmast@takomon työkalut ilmastokasvatukseen
  • Auditoijalle
    • Auditoijien pätevyys
    • Mitä osaamista auditoijalta vaaditaan?
    • Auditoijan roolit ja ihmissuhdetaidot
    • Auditoinnin vaiheet
    • Haastattelujen suunnittelu
    • Haastattelukysymyksiä
    • Auditoijarekisterin rekisteri- ja tiesuojaseloste
  • Hankkeet
  • Yhteystiedot
logo-okka-vaaka
Lippu_Englanti Lippu_Ruotsi

5) Viisi kärkeä kestävämpään kehitykseen

Tiedeyhteisön edustajista koostuva riippumaton Suomen kestävän kehityksen toimikunnan asiantuntijapaneeli ehdotti vuonna 2016 Suomen Agenda 2030 toimeenpanosuunnitelman perustaksi viittä tavoitekokonaisuutta. Ehdotuksen lähtökohtana oli ympäristöhaittojen, koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun välisten irtikytkentöjen tarkastelu (kuva 1). Seuraavassa on esitetty tiivistelmä asiantuntijapaneelin ehdotuksista.

Kuva 1. Kestävän kehityksen toteuttaminen edellyttää talouden, hyvän elämän ja ympäristöhaittojen välistä irtikytkentää kolmella eri tasolla: 1) Kun ympäristö ymmärretään kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perustaksi, voimme elää hyvää elämää samaan aikaan, kun ympäristöhaitat vähenevät. 2) Jotta kehitys pysyy maapallon ekologisissa rajoissa tai palautuu niihin jo ylittyneiltä osin, ympäristöhaitat on saatava pienemään talouden mahdollisesta kasvusta riippumatta. 3) Hyvinvoinnin ylläpitämisen ja lisäämisen riippuvuutta talouskasvusta pitää vähentää. Kuvattujen irtikytkentöjen toteutuminen edellyttää talousajattelun uudistumista siten, että talous nähdään tavoitteen sijaan keinona tuottaa kestävää hyvinvointia.

1. Ympäristö terveyden ja hyvinvoinnin perustana

Planetaariset reunaehdot asettavat kestävälle kehitykselle tilan, jonka puitteissa voimme luoda hyvinvointia talouden välinein. Ekosysteemit on nähtävä ihmiselämän mahdollistajina, hyvinvoinnin tuottajina ja kestävän talouden perustana. Ekosysteemien turvaaminen ei ole ristiriidassa ihmisen hyvinvoinnin ja kestävän talouden edistämisen kanssa, koska viimeistään pitkällä aikavälillä ympäristöongelmat koituvat haitaksemme.

2. Sosiaalisesti oikeudenmukainen energia- ja luonnonvarareformi

Energiantuotannon murros päästöttömään energiaan on moniulotteinen ky­symys ja haastaa yhteiskunnan eheyttä. Miten energiasiirtymässä estetään yhteiskunnallinen polarisoituminen ja köyhyyden lisääntyminen? Kaupungit ja niiden lähiöt sekä muut taajamat ovat avainasemassa löytämään uusia ja ylläpitämään vanhoja käytäntöjä, joilla luodaan elämänlaatua myös pienituloisille. Tarvitaan sosiaalisia ja teknologisia innovaatioita sekä kestävää infrastruktuuria, jotka mahdollistavat päästöjen vähentämisen (esimerkiksi julkinen liikenne ja energiatehokas rakentaminen).

3. Yhdenvertaisuus ja osallisuus kestävän yhteiskunnan rakennusaineina

Eriarvoisuus on kiistatta kasvanut Suomessa, eivätkä kaikki koe olevansa mukana, vaan jäävät taloudellisen kehityksen jalkoihin. Sosiaalinen perusta täytyy muurata uudelleen, mikä edellyttää myös uutta ymmärrystä hyvinvoinnista ja hyvästä elämästä. Siihen kuuluvat aineellisen elintason li­säksi sosiaalisten suhteiden ja mielekkään toiminnan tar­peet sekä elämän merkityksellisyyden kokemukset. Talouskasvun ja hyvän elämän turvaamisen irtikytkentä on ajankohtainen haaste, koska talouskasvu on hiipunut eivätkä ekonomistitkaan uskalla ennustaa lähitulevaisuudelle voimakkaan kasvun kautta. Onkin etsittävä kiireellisesti vastauksia siihen, miten yhteiskunta voi tuottaa ja jakaa hyvinvointia irrallaan talouskasvusta ja ekosysteemien horjuttamisesta.

4. Työ- ja talousajattelun uudistuminen

Talouden rooli on myös määritettävä uudelleen, jotta kestävä kehitys on mahdollinen. Talous on ymmärrettävä tavoitteen sijaan keinona. Sen tulee luoda perusta ihmis­arvoiselle työlle, ja yhdessä ne kytkeytyvät kaikkeen aina ekosysteemien toimintakyvystä ihmisten hyvinvointiin. Talouden uudistuminen haastaa miettimään myös työtä uudesta näkökulmasta. Siinä työ jakautuu uudella tavalla niin ihmisen elinkaaren aikana kuin eri ihmistenkin välillä. Työn mielekkyys ja laatu ovat hyvinvoinnin kannal­ta merkittäviä riittävän tulotason ja kohtuullisen työmää­rän lisäksi. Automatisointi ja robotisaatio kiihdyttävät työn ja talouden uudelleenmäärittelyä. Tämä voi johtaa myös laajempaan reformikeskusteluun.

5. Vastuunottoa yksilöistä maailmanyhteisöön

Miten kestävä kehitys muuttuu osaksi laajempaa tietoi­suutta ja ajattelua? Yksilöillä on useita rooleja ja kestävän kehityksen näkemykset siirtyvät liikuttaessa näiden roolien välillä. Po­lut kestävään kehitykseen muovautuvat myös elinkaaren myötä; nuorten ja vanhempien polut voivat poiketa toisis­taan, koska heidän ajattelumaailmansa ja arjen rutiininsa poikkeavat toisistaan. Lähiyhteisöllisyys luo yhtymäkohtia ja yhteisiä suuntia kestävän kehityksen poluille. Kestävän kehityksen edistämiseen tarvitaan meitä kaik­kia kaikissa rooleissamme ja instituutioita, joissa toimim­me: yhteisöjä, organisaatioita, yrityksiä ja julkishallintoa. Kestävyystavoitteiden toteutuminen edellyttää toimintaa kaikilla tasoilla yksilöistä maailmanyhteisöön.

Lue asiantuntijapaneelin artikkeli kokonaisuudessaan

Ensisijainen sivupalkki

Tukea kestävän kehityksen työhön

  • Kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden taustamateriaali
    • 1) Planetaariset rajat ovat uhattuna
    • 2) Toteutuuko talouskasvun irtikytkentä ympäristöhaitoista?
    • 3) Vahva kestävyysajattelu yhteiskuntien rakentamisen perustana
    • 4) Kohti kestävää hyvinvointia
    • 5) Viisi kärkeä kestävämpään kehitykseen
    • 6) Ekososiaalinen sivistys kestävän tulevaisuuden rakentajana
    • 7) Uudistavan oppimisen tarve
    • 8) Systeemisen ajattelun oppiminen
    • 9) Kestävän tulevaisuuden ammattiosaaminen
    • 10) Kestävän tulevaisuuden oppimisympäristöt
    • 11) Kestävän tulevaisuuden indikaattorit
    • 12) Oppilaitos, josta tuli yhteiskunnan uudistaja
  • Indikaattoreiden arvioinnin tukisivusto
  • Indikaattoripankki
  • Kestävän kehityksen ohjelma
  • Kestävän kehityksen teemat
  • Teemat keke-ohjelman rakentamisen tukena
  • Teemapankki: yleissivistävät oppilaitokset
  • Teemapankki: ammatilliset oppilaitokset
  • Koulutus ja ohjaus
  • Ilmast@takomon työkalut ilmastokasvatukseen

Footer

Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö
– OKKA-säätiö sr

Rautatieläisenkatu 6 A,
00520 Helsinki
Y-tunnus 1098899-9
www.okka-saatio.com

Säätiönjohtaja
Tuulikki Similä
040 765 2050
tuulikki.simila(at)okka-saatio.com

Suunnittelupäällikkö
Erkka Laininen
050 372 9195
erkka.laininen(at)okka-saatio.com

Assistentti
Silja Rajala
020 748 9571
okka-saatio(at)oaj.fi

Copyright © 2021 · Executive Pro on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään