• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen

kestavakehitys

  • Etusivu
  • Säännöt
    • Kriteerit
      • Peruskoulut ja lukiot
      • Ammatilliset oppilaitokset
      • Vapaa sivistystyö
      • Fria bildningen
    • Sertifikaatin hakemisoikeus
    • Itsearviointi ja auditointi
    • Kriteerien arviointiperusteet
    • Sertifikaatin myöntämisperusteet
      • Peruskoulut ja lukiot
      • Ammatilliset oppilaitokset
      • Vapaa sivistystyö
    • Sertifikaatti ja Vihreä lippu
    • Korjaavat toimenpiteet
    • Sertifikaatin hakeminen
    • Sertifikaatin ylläpito
    • Sertifioinnin kustannukset
    • Sertifiointijärjestelmän ylläpito
    • Auditoijien pätevyys
  • Hakeminen
    • Peruskoulut ja lukiot
    • Ammatilliset oppilaitokset
    • Vapaa sivistystyö
    • Auditointien suositushinnat
    • Korjaavat toimenpiteet
    • Sertifikaattihakemus
  • Ylläpito
    • Vuosittainen itsearviointi
    • Sertifikaatin uusimisauditointi
    • Sertifikaatin raukeaminen
    • Tukea ja ohjausta sertifikaatin uusimiseen
  • Materiaalit
    • Peruskoulut ja lukiot
    • Ammatilliset oppilaitokset
    • Vapaa sivistystyö
    • Fria bildningen
    • Auditoinnin dokumentit
    • Sertifikaattihakemus
    • Sertifioinnin logo
  • Sertifikaatit
  • Tuki
    • Kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden taustamateriaali
      • 1) Planetaariset rajat ovat uhattuna
      • 2) Toteutuuko talouskasvun irtikytkentä ympäristöhaitoista?
      • 3) Vahva kestävyysajattelu yhteiskuntien rakentamisen perustana
      • 4) Kohti kestävää hyvinvointia
      • 5) Viisi kärkeä kestävämpään kehitykseen
      • 6) Ekososiaalinen sivistys kestävän tulevaisuuden rakentajana
      • 7) Uudistavan oppimisen tarve
      • 11) Kestävän tulevaisuuden indikaattorit
      • 12) Oppilaitos, josta tuli yhteiskunnan uudistaja
    • Indikaattoreiden arvioinnin tukisivusto
      • Ammatilliset oppilaitokset
      • Vapaa sivistystyö
      • Taiteen perusopetus
    • Indikaattoripankki
      • 1.1 Ekologinen kestävyys
      • 1.2 Taloudellinen kestävyys
      • 1.3 Sosiaalinen kestävyys
      • 1.4 Sosiaalinen kestävyys (oppimisen tuki)
      • 1.5 Kulttuurinen kestävyys
      • 1.6 Muut yhteiskuntavastuun mittarit
      • 2.1 Henkilöstön hyvinvointi
      • 2.2 Opiskelijoiden hyvinvointi
      • 2.3 Työelämän palaute
    • Kestävän kehityksen ohjelma
    • Kestävän kehityksen teemat
    • Teemat keke-ohjelman rakentamisen tukena
    • Teemapankki: yleissivistävät oppilaitokset
    • Teemapankki: ammatilliset oppilaitokset
    • Koulutus ja ohjaus
    • Ilmast@takomon työkalut ilmastokasvatukseen
  • Auditoijalle
    • Auditoijien pätevyys
    • Mitä osaamista auditoijalta vaaditaan?
    • Auditoijan roolit ja ihmissuhdetaidot
    • Auditoinnin vaiheet
    • Haastattelujen suunnittelu
    • Haastattelukysymyksiä
    • Auditoijarekisterin rekisteri- ja tiesuojaseloste
  • Hankkeet
  • Yhteystiedot
logo-okka-vaaka
Lippu_Englanti Lippu_Ruotsi

Keke-ohjelman rakentaminen

Kestävän kehityksen ohjelma voi sisältää yhden tai useampia vuosittaisia tavoitteita, jotka voivat koskea ekologista, taloudellista, sosiaalista tai kulttuurista kestävyyttä. Kestävän kehityksen työn tulee olla pitkäjänteistä ja tähdätä jatkuvaan parantamiseen.

Oppilaiden osallisuus ja yhteistyö koulun ulkopuolelle ovat olennaisia kestävän kehityksen ohjelman toteutuksessa. Jokaisella koululla työtä lähdetään tekemään omista lähtökohdista. Kestävän kehityksen työssä kannattaa edetä pienin askelin. Kestävän kehityksen ohjelma antaa siihen mahdollisuuden!

Malli kestävän kehityksen ohjelman kirjaamisesta:


Ohjelman rakentamisen vaiheet

1. Koulun keke-työryhmä
Kestävän kehityksen ohjelman rakentaminen käynnistyy koulun keke-työryhmän perustamisella. Siihen kuuluu eri oppiaineiden opettajia ja muun henkilökunnan edustajia sekä mahdollisuuksien mukaan myös oppilaita. Valitaan yhdessä lukuvuoden keke-teema. Oppilaiden osallistuminen voi tapahtua myös oman keke-ryhmän, Vihreä lippu -raadin tai oppilaskunnan kautta.

2. Lähtötilanteen kartoitus
Vuoden keke-työ käynnistyy lähtötilanteen kartoituksella, johon oppilaat osallistuvat. Kartoitus voi käsitellä esimerkiksi keken sisällyttämistä opetukseen tai lukuvuodelle valittuja teemoja. Esimerkiksi energiateemassa mitataan kulutus sähkömittarista ja kartoitetaan turhaan päällä olevat laitteet. Tehdään oppilaille ja opettajille kysely energiatietämyksestä.

3. Keke-ohjelman suunnittelu
Kartoituksen tulosten perusteella suunnitellaan keke-ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet. Henkilöstö ja oppilaat osallistuvat ohjelman suunnitteluun. Opettajat ideoivat yhdessä teeman kytkemisen opetukseen.

Kun toiminnan lähtötaso tiedetään, on helpompi asettaa kestävän kehityksen ohjelmaan tavoitteita, joiden toteutumista on mahdollista arvioida. Arvioinnin kannalta on oleellista, että ohjelman tavoitteet on laadittu mitattavassa muodossa ja toimenpiteet ja vastuut on kuvattu selkeästi.

Esimerkkejä helposti mitattavista tavoitteista:

TAVOITE MITTARI INDIKAATTORI

Kopiopaperin kulutuksen vähentäminen X %:lla

Kopiolaskuri Arkkia/oppilas

Sähköenergian kulutuksen vähentäminen X %:lla

Sähkömittari Absoluuttinen kulutus tai kulutus/oppilas
Sekajätteen määrän vähentäminen X %:lla Jätehuoltoyhtiön laskutus ja astioiden täyttöaste Sekajätteen määrä/oppilas
Koulun työilmapiirin paraneminen tyydyttävästä hyväksi Kysely henkilöstölle ja oppilaille Vastausten keskiarvo ja jakaumat
Kiusaamisen väheneminen X %:lla Tilastoidut kiusaamistapaukset
Kysely oppilaille
Tapausten määrä
Vastausten keskiarvo ja jakauma

Lisää esimerkkejä kestävän kehityksen teemoihin liittyvistä mittareista ja indikaattoreista

Tyhjä Keke-ohjelmalomake  (Word-lomake)

Esimerkki energia-teemasta keke-ohjelmassa:

4. Teeman toteutus
Toteutuksessa varmistetaan toiminnallisuus, teeman näkyminen koulun arjessa, oppilaiden osallistuminen sekä yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Keketyötä tehdään koko lukuvuoden ajan.

Energiateemassa mahdollisia yhteistyötahoja ovat esim. kunnan tekninen toimi, Motiva, tutkimuslaitokset tai energiayhtiöt. Kouluyhteisön sitoutumista edistetään hyvällä tiedotuksella. Keke-työstä kerrotaan oppilaille, henkilökunnalle, vanhemmille ja yhteistyötahoille. Oppilaat ovat tärkeitä viestinviejiä.

5. Loppukartoitus
Lukuvuoden aluksi tehty kartoitus toistetaan vuoden päätteeksi, jotta voidaan arvioida tavoitteiden toteutumista. Sen jälkeen valitaan uusi teema seuraavalle lukuvuodelle. Ensimmäisen vuoden jälkeen tavoitteet kannattaa asettaa korkeammalle: esimerkiksi oppilaiden oman keke-ryhmän perustaminen ja monipuolisempi teemojen käsittely.

Onnistuneeseen keke-toimintaan tarvitaan alusta alkaen

  • koulun kestävän kehityksen työryhmä
  • koulun omat keke-periaatteet, joista keskustellaan yhdessä
  • käytäntö vuosittaisen keke-ohjelman laatimista ja päivittämistä varten
  • tavat, joilla varmistetaan oppilaiden ja koko henkilökunnan osallistuminen keke-työhön.

Pienin askelin syntyy suuria asioita!

 

Ensisijainen sivupalkki

Tukea kestävän kehityksen työhön

  • Kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden taustamateriaali
  • Indikaattoreiden arvioinnin tukisivusto
  • Indikaattoripankki
  • Kestävän kehityksen ohjelma
    • Keke koulussa
    • Keke-ohjelman rakentaminen
    • Lähtötilanteen kartoitus
    • Ohjelman toteutumisen arviointi
    • Keke koulussa esite ja opas
  • Kestävän kehityksen teemat
  • Teemat keke-ohjelman rakentamisen tukena
  • Teemapankki: yleissivistävät oppilaitokset
  • Teemapankki: ammatilliset oppilaitokset
  • Koulutus ja ohjaus
  • Ilmast@takomon työkalut ilmastokasvatukseen

Footer

Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö
– OKKA-säätiö sr

Rautatieläisenkatu 6 A,
00520 Helsinki
Y-tunnus 1098899-9
www.okka-saatio.com

Säätiönjohtaja
Tuulikki Similä
040 765 2050
tuulikki.simila(at)okka-saatio.com

Suunnittelupäällikkö
Erkka Laininen
050 372 9195
erkka.laininen(at)okka-saatio.com

Assistentti
Silja Rajala
020 748 9571
okka-saatio(at)oaj.fi

Copyright © 2021 · Executive Pro on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään