Itsearviointi

Tällä sivulla annetaan ohjeet peruskoulujen ja lukioiden kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden itsearviointiin sertifikaatin hakemista varten. Sivun vasemman laidan valikosta löytyvät tarkemmat ohjeet itsearvioinnin eri vaiheista. Itsearvioinnin työkaluja ja ohjeita arvioinnin toteutuksesta voi hyödyntää myös täysin ilman sertifiointitavoitetta. Koulu voi esimerkiksi valita arvioinnin kohteeksi vain jonkin indikaattoreiden osa-alueista (opetus, toimintakulttuuri tai johtaminen) ja tunnistaa siihen liittyviä kehittämisen kohteita. Kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden itsearviointi tapahtuu neljässä vaiheessa:

VAIHE 1: Ennakkokyselyt

Itsearviointi käynnistyy toteuttamalla eDelphi-verkkotyökalun avulla indikaattoreiden sisältöihin pohjautuvat opetus- ja hallintohenkilöstölle suunnatut ennakkokyselyt. Koulu ottaa yhteyttä OKKA-säätiöön, joka antaa tarkemmat ohjeet arvioinnin toteutuksesta. Koulu kokoaa itse arviointiryhmät ja koulun oma arvioinnin koordinaattori tai OKKA-säätiö kutsuu ryhmien jäsenet sähköpostitse arviointikyselyyn.

VAIHE 2: Toiminnan perustason arviointi

Kun hallinto- ja opetushenkilöstön arviointiryhmät ovat vastanneet kyselyyn, OKKA-säätiö tuottaa koululle vastausten yhteenvedon sekä visuaalisen tulkinnan opetuksen, toimintakulttuurin ja johtamisen indikaattoreista. Yhteenvetoa hyödynnetään jokaiseen kolmeen indikaattoriin liittyvien toiminnan perustason vaatimusten arvioinnissa, jonka voi tehdä esimerkiksi koulun kestävän kehityksen työryhmä. Arviointi tehdään eDelphi-järjestelmässä, johon koulun oma arvioinnin koordinaattori tai OKKA-säätiö kutsuu arviointiryhmän jäsenet.

VAIHE 3: Arviointikeskustelu

Itsearvioinnin kolmannessa vaiheessa koulun arviointiryhmä käy OKKA-säätiön toimittaman ennakkokyselyn tulosten visualisoinnin pohjalta arviointikeskustelun.  Lopputuloksena syntyy ryhmän arvio koulun vahvuuksista ja kehittämisen kohteista.

VAIHE 4: Kehittämissuunnitelma

Koulun arviointiryhmän jäsentämät arvioinnin tulokset esitellään työyhteisölle ja oppilaille. Keskustelun kautta muodostetaan yhteinen näkemys koulun nykytilanteesta ja tulevaisuuden tavoitteista. Keskustelu voidaan laajentaa myös sidosryhmiin, esimerkiksi koulun johtokuntaan tai muihin yhteistyötahoihin. Tärkeimmiksi nostettujen kehittämistavoitteiden pohjalle rakennetaan koulun kehittämissuunnitelma.