VAIHE 3: Arviointikeskustelu

Itsearvioinnin kolmannessa vaiheessa tehdään tulosten yhteenveto ja käydään arviointikeskustelu työyhteisössä. Koulun kestävän kehityksen ryhmä (tai vastaava työryhmä) tekee yhteenvedon ennakkokyselyn ja toiminnan perustason arvioinnin tulosten pohjalta. Ennakkokyselyn tulokset saadaan eDelphi-järjestelmästä pdf-raporttina, jossa näkyvät vastausten jakaumat ja vastaajien antamat kommentit. Lisäksi  OKKA-säätiö laatii koululle ennakkokyselyiden tulosten visualisoinnin opetuksen, toimintakulttuurin ja johtamisen indikaattoridioille (alla esimerkki opetuksen diasta). Visualisoinnissa kyselyiden väittämien keskiarvot esitetään säteittäisenä diagrammina, josta on helppo tarkastella yksittäisten väittämien saamia painoarvoja sekä opetus- ja hallintohenkilöstön vastausten eroavaisuuksia. Väittämät on ryhmitelty toisintavaa, ennakoivaa ja uudistavaa toimintatapaa edustaviin sektoreihin. Vastausten keskiarvojen sisään jäävä katkoviivalla rajattu pinta-ala kuvastaa näiden toimintatapojen painotuksia.

Varsinainen arviointikeskustelu käydään koko työyhteisön kesken esimerkiksi henkilöstökokouksessa. Keskusteluun voidaan ottaa mukaan myös oppilaiden edustajia. Keke-työryhmä esittelee itsearvioinnin tulosten yhteenvedon indikaattoreittain. Arviointikeskustelun tavoitteena on tunnistaa koulun kestävän tulevaisuuden työn nykytilanne opetuksessa, toimintakulttuurissa ja johtamisessa, ja pohtia yhdessä kehittämisen mahdollisuuksia, joilla voitaisiin parantaa toimintaa perustasoa ja vahvistaa ennakoivia ja uudistavia toimintatapoja. Lopputuloksena syntyy kouluyhteisön yhteinen näkemys kehittämissuunnitelman laadinnan pohjaksi.

Indikaattoridian tulkintaa

Koulun toiminnassa on tunnistettavissa usein samanaikaisesti piirteitä toisintavista, ennakoivista ja uudistavista toimintatavoista. Siksi ne eivät ole toisiaan poissulkevia. Koulu voi siis samanaikaisesti toimia osittain olemassa olevaa toisintavalla tavalla ja pyrkiä ennakoimaan tulevaisuutta ja jopa uudistamaan yhteiskuntaa. Toisintavat toimintatavat ei myöskään ole automaattisesti huonompia kuin ennakoivat ja uudistavat toimintatavat. Kysymys on suuntautumisten välisistä suhteista (kuva alla).

Toisintavat toimintatavat perustuvat sääntöihin, suunnitelmiin, ohjeisiin ja yhteisesti hyväksyttyihin käytäntöihin. Ne ovat välttämättömiä, jotta koulu voisi toimia. Arjessa toisintavat toimintatavat luovat turvallisuutta ja mahdollistavat oppimisen. Ne ovat myös edellytys sille, että yhteisön toimijat uskaltavat kokeilla asioita ja kurkottaa sellaiseen, mitä ei vielä ole olemassa. Toisintavat toimintatavat voivat myös olla uudistumisen jarru. Ne voivat kahlita nykyisen toiminnan kyseenalaistamista ja kaventaa kouluyhteisön näkökulmaa tulevaisuuteen. Arvioinnissa onkin tärkeä tunnistaa niitä toisintavia toiminnan piirteitä, jotka rajoittavat ennakoivuutta ja uudistavuutta. Arvioinnin lopputuloksena syntyy kouluyhteisön yhteinen näkemys oppilaitoksen tilanteesta ja kehittämisen suunnasta.