Indikaattorin kuvaus

Olemassa olevaa toisintavalla tasolla organisaatio edellyttää yhteisön jäsenten sopetumista johdon määrittelemiin sääntöihin ja toimintatapoihin. Yhteisön oppimiskäsitys perustuu yksilöiden oppimiseen ja toiminta yksittäisten työntekijöiden osaamiseen ja tehtävänkuviin. Oppilaitoksen suhde yhteiskuntaan on erillinen. Tietoa toimintaympäristöstä ja sen muutoksesta hyödynnetään heikosti oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen.
Tulevaisuutta ennakoivalla tasolla oppilaitos perustaa toimintansa yhteisön jäsenten yhteiseen oppimiseen, osallisuuteen, yhteistyöhön ja vuoropuheluun. Oppilaitosyhteistö luo jaettuja visioita ja toiminnan tarkoituksia. Toimintatapojen kyseenalaistamista ja uusien ratkaisujen ideointia tuetaan aktiivisesti. Oppilaitos rakentaa johdonmukaisesti vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa, ennakoi sen muutoksia ja vastaa niihin toiminnassaan.
Yhteiskuntaa uudistavalla tasolla oppilaitos perustaa toimintansa osaamisverkostoihin ja kehittää verkostoissa tapahtuvan tiedon jakamisen ja oppimisen toimintatapoja. Oppilaitos käy avointa ja rikastavaa dialogia kumppaniverkostonsa kanssa ja rakentaa yhteistä visiota ja ymmärrystä toiminnan tarkoituksista ja merkityksistä. Oppilaitos ennakoi paikallisen ja globaalin toimintaympäristön muutoksia ja innovoi uudistavia kestävää tulevaisuutta edistäviä ratkaisuja yhdessä kumppaniverkostonsa kanssa.

Tukidian käsitteiden avauksia

OPPIVA YHTEISÖ

Kestävän tulevaisuuden indikaattoreissa oppilaitosta tarkastellaan oppivana yhteisönä, jossa kaikki yhteisön jäsenet – niin opiskelijat, opettajat, muu henkilökunta kuin oppilaitoksen sidosryhmienkin edustajat – nähdään oppijoina. Oppiva yhteisössä ihmiset löytävät jatkuvasti tapoja uudistaa yhteistä todellisuuttaan ja kehittävät jatkuvasti kykyjään saavuttaakseen asioita, joita he todella haluavat. Oppivassa yhteisössä syntyy jatkuvasti uutta ajattelua, ihmiset vapautuvat tavoittelemaan yhteisiä päämääriä ja he oppivat oppimaan yhdessä. (Peter Senge 1990, The Fifth Discipline.)

YHTEISÖN OPPIMISKÄSITYKSET

Yksilöiden oppimiseen ja tiedon omaksumiseen perustuva oppimiskäsitys korostaa oppimista yksilön tietojen, taitojen, arvojen ja asenteiden muutoksena. Oppija nähdään passiivisena tiedon omaksujana ja opettaja tiedon siirtäjänä. Yhteisöllisessä tiedon rakentamisessa korostuu oppijoiden aktiivinen rooli tiedon etsijöinä ja tulkitsijoina. Oppiminen perustuu tutkivaan oppimiseen, ryhmätyöskentelyyn, keskusteluun ja vastavuoroiseen oppimiseen. Yhteisöllisen tiedon rakentamisen avulla opiskelijat ja opettajat voivat ratkaista yhdessä ongelmia, laatia suunnitelmia sekä arvioida ja arvottaa asioita. Parhaimmillaan oppiminen tuottaa oppilaitokseen uusia yhteisiä toimintatapoja ja innovaatioita.

OPPILAITOKSEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN SUHTEEN REFLEKTOINTI

Oppivan yhteisön tunnusmerkki on se, että oppilaitoksella on selkeä kuva omasta toiminnastaan ja sen suhteesta toimintaympäristöön. Tämä edellyttää sitä, että oppilaitoksessa arvioidaan toimintaa ja käydään osallistavaa keskustelua toiminnan arvoista, tarkoituksista ja päämääristä. Toimintaympäristön tunteminen sekä sen muutosten tunnistaminen ja tulevaisuuden ennakointi ovat oleellisia tekijöitä yhteisön oppimisen kannalta. Käsitystä omasta itsestä on hyvä peilata säännöllisesti siihen, miten muut oppilaitoksen näkevät ja millaiseksi tulevaisuuden toimintaympäristö näyttää muuttuvan.

JAETUT VISIOT

Organisaatioiden toiminnan ja oppimisen suurin haaste on siinä, kuinka yksilöiden sisäiset tarpeet ja tavoitteet voidaan yhdistää yhteiseksi visioksi, tarkoituksiksi ja päämääriksi. Oppiva yhteisö kykenee rakentamaan jaettuja visioita, jotka puhuttelevat kaikkia yhteisön toimijoita. Jaetut visiot ja tarkoitukset eivät voi syntyä ylhäältä annettuina, vaan ne nousevat yhteisön jäsenistä. Yhteinen visio ei ole kompromissi yhteisön jäsenten haluista ja toiveista, vaan jokainen yhteisön jäsen voi nähdä vision omia päämääriään laajempana kokonaisuutena.
Lue lisää