Itsearviointi

Tällä sivulla annetaan ohjeet järjestöjen kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden itsearviointiin sertifikaatin hakemista varten. Sivun vasemman laidan valikosta löytyvät tarkemmat ohjeet itsearvioinnin eri vaiheista. Itsearvioinnin työkaluja ja ohjeita arvioinnin toteutuksesta voi hyödyntää myös täysin ilman sertifiointitavoitetta. Järjestö voi esimerkiksi valita arvioinnin kohteeksi vain jonkin indikaattoreiden osa-alueista (järjestötyö, toimintakulttuuri tai johtaminen) ja tunnistaa siihen liittyviä kehittämisen kohteita. Kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden itsearviointi tapahtuu neljässä vaiheessa:

VAIHE 1: Ennakkokyselyt

Itsearviointi käynnistyy toteuttamalla eDelphi-verkkotyökalun avulla indikaattoreiden sisältöihin pohjautuvat hallintohenkilöstölle ja muulle henkilöstölle suunnatut ennakkokyselyt. Mikäli järjestön toteuttaa oppilaitosmuotoista toimintaa (esimerkiksi opintokeskus), opetuksen arvioinnissa voidaan soveltaa tältä osin vapaan sivistystyön indikaattoreita. Järjestö ottaa yhteyttä OKKA-säätiöön, joka antaa tarkemmat ohjeet arvioinnin toteutuksesta.

VAIHE 2: Toiminnan perustason arviointi

Kun hallinto- ja muun henkilöstön arviointiryhmät ovat vastanneet kyselyyn, OKKA-säätiö tuottaa järjestölle vastausten yhteenvedon sekä visuaalisen tulkinnan järjestötyön, toimintakulttuurin ja johtamisen indikaattoreista. Yhteenvetoa hyödynnetään jokaiseen kolmeen indikaattoriin liittyvien toiminnan perustason vaatimusten arvioinnissa, jonka voi tehdä esimerkiksi järjestön kestävän kehityksen työryhmä. Arviointi tehdään eDelphi-järjestelmässä.

VAIHE 3: Arviointikeskustelu

Itsearvioinnin kolmannessa vaiheessa järjestön arviointiryhmä käy OKKA-säätiön toimittaman ennakkokyselyn tulosten visualisoinnin pohjalta arviointikeskustelun.  Lopputuloksena syntyy ryhmän arvio järjestön vahvuuksista ja kehittämisen kohteista.

VAIHE 4: Kehittämissuunnitelma

Järjestön arviointiryhmän jäsentämät arvioinnin tulokset esitellään koko työyhteisölle ja järjestötoimijoille. Keskustelun kautta muodostetaan yhteinen näkemys järjestön nykytilanteesta ja tulevaisuuden tavoitteista. Keskustelu voidaan laajentaa myös sidosryhmiin, esimerkiksi järjestön hallitukseen tai muihin yhteistyötahoihin. Tärkeimmiksi nostettujen kehittämistavoitteiden pohjalle rakennetaan järjestön kehittämissuunnitelma.

 

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi