Yhteenveto ja palautekeskustelu

Yhteenvedon tekeminen

Auditoijan tulee pyytää oppilaitokselta mahdollisuus yhteenvedon tekemiseen ja palautteen valmistelemiseen haastattelujen jälkeen rauhallisessa, suljetussa tilassa. Tähän kannattaa varata aikaa vähintään tunnin verran.

VINKKEJÄ YHTEENVEDON LAATIMISEEN

  • Yhteenvedon tekemisen on tapahduttava tehokkaasti ja siihen kannattaa alustavasti valmistautua jo ennen auditointia itsearviointiraportin perusteella.
  • Hyvä toimintamalli on käydä ensin kriteerien osa-alueittain läpi ne kohdat, joissa on tunnistettavissa poikkeama sertifioinnin pistevaatimuksiin nähden.
  • Kun poikkeamat on tunnistettu, tehdään esim. kriteerien osa-alueittain jäsennelty tiivis yhteenveto oppilaitoksen vahvuuksista ja kehittämisen kohteista.
  • Auditointipäivän päätteeksi ei kannata lähteä tekemään lopullista kriteerikohtaista pisteytystä, vaan sen voi jättää jälkeenpäin lähetettävän auditointiraportin asiaksi.

Palautekeskustelu

Palautekeskusteluun saavat osallistua kaikki oppilaitosyhteisön jäsenet. Tilaisuuden tarkoituksena on antaa oppilaitokselle palaute vahvuuksista ja kehittämisen kohteista sekä kriteerien täyttymisestä ja mahdollisista poikkeamista. Suositeltava tapa palautteen antamiseen on ”hampurilaispalaute”: Kerro ensin oppilaitoksen vahvuudet ja hyvässä kunnossa olevat asiat. Tämän jälkeen tuo esille arvioinnissa havaitut kehittämiskohteet, ja poikkeamat kriteereihin. Muista lopuksi yleisarvio, jossa luot kuulijoille kokonaiskuvan oppilaitoksen tilanteesta.


KUVA: Palautehampurilainen

On tärkeää, että poikkeamat ja pisteytetyt kriteerit käydään läpi keskustellen. Auditoija esittelee ensin oman arvionsa perusteluineen, minkä jälkeen oppilaitoksella on mahdollisuus esittää täydentävää informaatiota. Tavoitteena on, että poikkeamista ja pisteytyksestä päästään yhteisymmärrykseen. Palautteen antamisen voit jäsennellä myös kriteerien osa-alueittain: ensin suunnittelua, organisointia ja kehittämistä koskevat vahvuudet, kehittämiskohteet ja mahdolliset poikkeamat, sitten vastaavasti opetusta koskevat asiat ja lopuksi keke-teemojen toteutus. Perustele näkemyksesi, pyri loogisuuteen johtopäätöksissäsi ja kiinnitä huomio selkeään esitystapaan.

Muista hienotunteisuus ja haastattelujen luottamuksellisuus: ole varovainen, jos nostat yksittäisten ihmisten kommentteja tai tekemisiä esiin. Tarkoitus ei ole nolata ketään palautetilaisuudessa. Jos esität poikkeaman kriteereistä, tee se rakentavasti ja perustele päätelmäsi. Tuo esille, että kysymys ei ole virheestä tai siitä, että joku olisi hoitanut työnsä huonosti, vaan että poikkeamassa on mahdollisuus toiminnan kehittämiseen. Myönteisen palautteenkaan antaminen ei aina ole ongelmatonta. Jos nostat jonkun ihmisen esille, voit samalla tahattomasti vähätellä muiden osuutta. Ole varovainen, sillä auditoijana tiedät aina liian vähän oppilaitoksen sisäisistä asioista!

KUVITTEELLINEN ESIMERKKI PALAUTEKESKUSTELUN JÄSENTELYSTÄ

Kehittämisen kohteet (yhteenveto kriteerien eri osa-alueista):
– opiskelijoiden osallisuutta tulisi lisätä
– tiedottamista ja palautteen antamista saavutetuista tuloksista tulisi lisätä
– tarkemmat oppiainekohtaiset keke-opetuksen sisältöjen, opetusmenetelmien sekä oppimisympäristöjen kuvaukset puuttuvat osasta opetussuunnitelmaa (yhteiskunnalliset aineet ja taitoaineet).

Poikkeamat
Kriteerien osassa 3 (Seuranta, arviointi ja kehittäminen) vaadittu minimipistemäärä ei täyty. Koulun tulisi selkeyttää kriteerien 23 ja 24 edellyttämällä tavalla arviointikäytännön kokonaisuutta ja tehdä siitä kirjallinen selvitys auditoijalle.

Yleisarvio
Oppilaitoksen kestävän kehityksen työ on hyvällä pohjalla. Erityinen vahvuus on sisäisen, moniammatillisen yhteistyön toimivuus. Ylläpitohenkilöstö on mieltänyt oman roolinsa myös kasvatustyön tukena. Keke-kasvatus on ollut kolmen vuoden ajan painopistealue, mikä näkyy etenkin tietopainotteisena keke-asioiden opetuksena ja monipuolisten oppimisympäristöjen hyödyntämisenä. Oppilaiden osallistumisen kehittäminen sekä keke-kasvatuksen laajentaminen kaikkiin oppiaineryhmiin toteutuu syksyn aikana, kun uudet opetussuunnitelmat saadaan valmiiksi. Koulu on hyvin lähellä kestävän kehityksen sertifikaatin tasoa, ja korjaavat toimenpiteet on mahdollista toteuttaa kolmen kuukauden määräajassa.

 

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi