Indikaattorin kuvaus

Olemassa olevaa toisintavalla tasolla oppilaitos seuraa ympäristöasioihin liittyviä säädöksiä ja määräyksiä ja pitää yllä niiden vaatimusten mukaisia käytäntöjä ja suunnitelmia. Ympäristö- ja vastuullisuus eivät painotu oppilaitoksen hankinnoissa. Oppilaitoksen arjessa ympäristöasioiden huomioiminen näkyy yksittäisinä toimintatapoina kuten jätteiden lajitteluna ja energiansäästön ohjeina.

Tulevaisuutta ennakoivalla tasolla oppilaitos osallistaa henkilöstön ja opiskelijat toimintakulttuurin arviointiin sekä kehittämistavoitteiden ja -suunnitelmien laatimiseen (esimerkiksi kestävän kehityksen ohjelma). Ympäristövastuullisuus ja eettisyys ovat hankintojen ja urakoiden tarjouspyyntöjen tärkeänä arviointikriteerinä ja valintaperusteena. Ympäristövastuu toteutuu oppilaitoksen arjessa läpäisevästi. Oppilaitos hyödyntää kumppaneidensa asiantuntemusta ympäristövastuullisuutensa kehittämiseen ja osallistaa sidosryhmiään vastuullisuuden edistämiseen.

Yhteiskuntaa uudistavalla tasolla oppilaitos on verkottunut osaksi alueellista kiertotaloutta rakentamalla kiertotalouden toimintamalleja yhdessä kumppaneidensa kanssa. Oppilaitos on kehittänyt ratkaisuja, joiden avulla sen toiminta lähestyy hiilineutraaliutta (esim. uusiutuva energia, energiansäästöratkaisut, vähäpäästöinen liikkuminen, kompensaatiot ja hiilinielujen vahvistaminen). Oppilaitos toimii esimerkkinä kohtuutaloudesta, joka tuottaa hyvinvointia sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ympäristön kantokyvyn rajoissa.

Tukidian käsitteiden avauksia

YMPÄRISTÖVASTUUSEEN LIITTYVÄT NORMIT

Oppilaitoksen ympäristövastuuseen liittyviin normeihin kuuluvat muun muassa jätteiden synnyn ennaltaehkäisyyn, jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen, vaarallisten aineiden käsittelyyn ja varastointiin sekä vaarallisiin jätteisiin liittyvät säännökset. Oppilaitosten toimintaa koskevat lisäksi elintarvikehygieniaa, rakentamista, sekä kulttuuriperinnön suojelua koskevat säädökset. Oppilaitoksissa tapahtuvan tuotantotoiminnan ja sen päästöjen hallintaan voi liittyä ympäristönsuojelusäännöksiä. Oppilaitoksen tulee selvittää sen toimintaa koskevat säännökset ja määräykset ja huolehtia tarvittavista käytännöistä, perehdytyksestä ja seurannasta, joiden avulla varmistetaan vaatimusten toteutuminen.

YMPÄRISTÖTAVOITTEET

Normien vaatimusten täyttämisen lisäksi ympäristövastuullinen oppilaitos pyrkii jatkuvasti parantamaan toimintaansa asettamalla vapaaehtoisia tavoitteita. Ne voivat liittyä esimerkiksi materiaalien käytön ja jätteen synnyn vähentämiseen, energiankulutuksen ja kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseen tai haitallisten materiaalien ja aineiden korvaamiseen haitattomilla vaihtoehdoilla. Tavoitteet voidaan kytkeä osaksi oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelmaa. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja tulosten pohjalta asetetaan uusia tavoitteita.

Lisätietoa kestävän kehityksen ohjelman rakentamisesta
Kestävän kehityksen teemapankki

YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS TOIMINTAKULTTUURISSA

Oppilaitoksen toimintakulttuurissa ympäristövastuullisten käytäntöjen toteutuminen näkyy esimerkiksi materiaalien, energian ja veden säästönä, ympäristövastuullisina hankintoina, tavaroiden ja materiaalien uudelleenkäyttönä, kierrätyksenä ja lajitteluna, säästävinä ja vähäpäästöisinä liikkumistapoina, sekä vaarallisten aineiden käsittelyn ja varastoinnin turvallisuutena.
Lue lisää

YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS HANKINNOISSA

Ympäristövastuullisuutta on mahdollista painottaa julkisissa hankinnoissa määrittelemällä hankinnan kohteelle vähimmäisvaatimukset, vertailuperusteet tai sopimusehdot. Vaatimuksena voi olla se, että tuotteella on ympäristömerkintä. Hankinnan ympäristökriteerit voivat liittyä myös uusiutuvan energian käyttöön, energiatehokkuuteen, vähähiilisyyteen, materiaalivalintoihin, jätteen määrän vähentämiseen ja materiaalien kiertoon.

Motiva: Kestävät julkiset hankinnat

KIERTOTALOUS

Kiertotaloudessa resurssit säilytetään taloudessa silloinkin, kun tuote on saavuttanut käyttöikänsä lopun. Tavoitteena on jo lähtökohtaisesti suunnitella ja valmistaa tuotteet siten, että ne pysyvät käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään. Kiertotalousosaamisen lisääminen on koulutuksen keskeinen tulevaisuushaaste. Oppilaitosten tulisi myös nähdä itsensä osana kierotaloutta ja kehittää toimintamalleja, joiden kautta kiertotalous tehdään todeksi oppilaitoksen arjessa ja kumppaniverkostoissa.
Lue lisää

KULTTUURIPERINNÖN HYÖDYNTÄMINEN

Modernin yhteiskuntamme ja globaalin maailmamme kestävyysongelmat ovat syntyneet pitkälti seurauksena ihmisen luontosuhteen eriytymisestä. Emme pysty enää hahmottamaan aineiden ja energian kiertoja globaalilla tasolla toimivassa taloudessamme. Samalla myös ihmisen toiminnan vaikutukset ympäristöön hämärtyvät, emmekä enää tunnista kestävän toiminnan rajoja. Paikallisella tasolla toimineita alkuperäiskansojen talouksia on usein nostettu esimerkeiksi kestävistä kulttuureista. Moni kestävän tulevaisuuden ratkaisu ei kumpuakaan teknologiasta, vaan historian viisaudesta ja ymmärryksestä siitä, miten ihminen pystyy elämään sopusoinnussa luonnon kanssa. Tällaisia esimerkkejä on löydettävissä eri ammattialoilta ja paikallisesta historiasta.

KOHTUUTALOUS

Kohtuutaloudessa pyritään rakentamaan talousmallia, jossa hyvinvointi ei ole riippuvainen kasvusta. Kohtuutalouden ratkaisuissa perustana ovat maapallon kantokyvyn rajat, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja demokratia. Kohtuutalous ei merkitse automaattisesti talouden supistumista tai nollakasvua, vaan sen lähtökohtana on kysymys siitä, missä asioissa tarvitsemme kasvua ja millaista kasvua tulisi rajoittaa. Kohtuutalouden kestävyys ei kuitenkaan vaadi tuekseen jatkuvaa kasvua.
Lue lisää

HIILINEUTRAALIUS

Valtion hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että maan kasvihuonekaasupäästöt ovat saman suuruiset sen globaalin maankäyttösektorin hiilensidonta (metsät, maatalousmaat ja kosteikot). Maamme hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Oppilaitokset voivat omalla toiminnallaan näyttää suuntaa kohti hiilineutraaliutta ottamalla käyttöön päästöjä vähentäviä ja hiilinieluja vahvistavia ratkaisuja.
Lue lisää