Kohtuutalous

Vallitseva edistysajattelumme perustuu siihen, että talouskasvu on välttämätöntä ihmisten hyvinvoinnin mahdollistamiseksi. Ilman kasvua meillä ei ole myöskään mahdollisuuksia investoida teknologiaan, jolla ympäristöongelmia voidaan ratkaista. Kestävyyden näkökulmasta tämän ajattelun onnistumisen välttämätön ehto on talouskasvun absoluuttinen irtikytkentä luonnonvarojen kulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä. Toisin sanoen, materiaalien käytön ja päästöjen pitäisi pienentyö nopealla tahdilla talouskasvun jatkaessa. Viimeisin tutkimustieto kyseenalaistaa vahvasti tällaisen kehityksen mahdollisuuden. Kohtuutaloudessa pyritään rakentamaan talousmallia, jossa hyvinvointi ei ole riippuvainen kasvusta. Kohtuutalouden ratkaisuissa perustana ovat maapallon kantokyvyn rajat, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja demokratia. Kohtuutalous ei merkitse automaattisesti talouden supistumista tai nollakasvua, vaan sen lähtökohtana on kysymys siitä, missä asioissa tarvitsemme kasvua ja millaista kasvua tulisi rajoittaa. Kohtuutalouden kestävyys ei kuitenkaan vaadi tuekseen jatkuvaa kasvua.

Tutkijat Paavo ja Timo Järvensivu ovat määritelleet kohtuutalouden tavoitteet seuraavasti:

1. Talouskasvun ideologian ja talouden kulttuurisen ylivoiman kyseenalaistaminen – talous palautuu itseisarvosta välineeksi.
2. Talousjärjestelmän uudistaminen sellaiseksi, että se ei lähtökohtaisesti eriarvoista eikä kriisiydy kasvuttomuuden myötä. Yhteiskunnan instituutioiden uudistaminen siten, että ne toimivat vakaasti ilman talouskasvua.
3. Tuotannon ja kulutuksen vähentäminen teknologisen kehityksen rinnalla, jotta globaaleihin ekologisiin kriiseihin voidaan tarttua.

Kohtuutalouden perusidea on yhtenevä ekososiaalisen sivistyksen kanssa: Kun perustarpeet on tyydytetty, hyvinvointi, onnellisuus ja tyytyväisyys elämään kumpuavat muualta kuin aineellisesta yltäkylläisyydestä: perhesuhteista, terveydestä, ystävistä, mielekkäästä tekemisestä, oikeudenmukaisuudesta ja osallistumisesta yhteiskunnan rakentamiseen. Kulutuksen vähentämistä ei koeta tienä ankeaan ja rajoittuneeseen, vaan entistä merkityksellisempään ja monipuolisempaan elämään. Oppilaitokset voivat olla toimintansa ja opetuksensa kautta edistämässä kohtuutalouden toimintamuotojen kehittämistä. Polkuja kohtuutalouteen ovat esimerkiksi työn jakaminen, yhteiskunnalliset yritykset ja uudet paikallisen talouden muodot kuten kaupunkiviljely, jakamistalous (esimerkiksi tavaroiden vaihtopiiri) ja aikapankit, joiden avulla ihmiset voivat tarjota toisilleen vastavuoroista osaamista.

Lisätietoa:

Kohtuutalouden ratkaisut (Suomen luonnonsuojeluliitto)
Degrowth Finland
Kohti kestävää hyvinvointia
Viisi kärkeä kestävämpään kehitykseen (Kestävän kehityksen toimikunnan asiantuntijapaneeli)

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi